Työnhaun tuskaa

Naputtelen väsynein silmin ja ajatuksin jälleen kerran yhtä työhakemusta. Painan lähetä-nappia ja jälleen kerran yksi työnantaja on saanut hakemukseni ja Cv:ni. Pieni toivon kipinä herää aina hakemuksen lähettämisen jälkeen. Mitä jos vihdoinkin tärppäisi. Sitten kun sähköpostiin kilahtaa jo tutuksi tullut viesti, ''et valitettavasti tullut valituksi'', se pieni toivon kipinä katoaa jonnekin syviin uumeniin.

Valmistumiseni jälkeen työnhaku on vienyt paljon aikaani. Olen siinä mielessä hyvässä asemassa, että olen kyllä töissä tällä hetkellä, mutta työt eivät vastaa ollenkaan koulutustani ja palkkakin on huono. Olen sen hyväksynyt, että täysin koulutustani vastaavia töitä en välttämättä löydä, joten minulle kelpaisi melkein mikä tahansa työ ja olenkin ottanut asenteen, että en halua nirsoilla liikaa työn suhteen.

Työn saanti ei kuitenkaan ole nykyään helppoa. Saadakseen työn, pitäisi olla tietty koulutus, työkokemusta kyseiseltä alalta ainakin viisi vuotta, mutta pitäisi kuitenkin nuori tai nuorekas ihminen, sosiaalinen, rohkea jne jne. Koska itselläni on hyvin harvinainen koulutusala ja sivuaineetkin vähän huonosti valittuja, monet työpaikat karsiutuvat kohdallani pois. Tykkäisin esimerkiksi paljon viestinnän alan työtehtävistä, mutta koska minulla ei ole viestinnän alan koulutusta, se karsii kyseiset työt aika paljon omalla kohdallani pois.

Yritän koko ajan olla toiveikas. Ajatella, että kyllä Suomessa töitä riittää. Ja ajatella, että varmasti sitä jotain työtä löytyy ennemmin tai myöhemmin. Mutta kun jatkuvasti saa vain kielteisiä vastauksia, niin kyllä se kummasti vetää mielen matalaksi ja saa sen pienenkin toivon kipinän katoamaan.

Mutta yritän olla positiivinen ja ajatella, että paistaa se aurinko vielä risukasaankin.

- Perhis

Bilearvosteluita

Vuosi 2018 on lähtenyt käyntiin töiden lisäksi jo parilla kinkybileillä. Eilen lauantaina tuli vietettyä iltaa kotoisissa tunnelmissa Tampereella Mixein bileissä ja loppiaisena olin käymässä Helsingissä smurffien bileissä. Ensi viikonloppuna olisi myös tarkoitus suunnata Turun bileisiin, joten bilesaldoksi tulisi kolmet bileet tässä kuussa. :)

Parin vuoden aikana olen kolunnut jo ihan mukavan määrän isoimpien kaupungien bileitä. Ainoastaan Oulu vielä uupuu joukosta ja tähänkin asiaan saattaa olla tulossa muutos helmikuussa. Kun olen kolunnut erilaisia bileitä eri kaupungeissa ja kun muutenkin tykkään vertailla asioita toisiinsa, ajattelin tehdä pienen yhteenvedon eri yhdistysten ja kaupungien bileistä.

Tampere/Rsyke:

Tamperelaisena minulla on ehkä oma lehmä ojassa, mutta olen alusta saakka viihtynyt hyvin Tampereen bileissä. Tampereella järjestetään sekä pienempiä Mixei-bileitä, että isompia Taff-bileitä, joita on juhlittu eri paikoissa.

Tampereen bileissä on mielestäni aina ollut hyvä meininki ja ennen kaikkea ilmapiiri. Erityisesti Mixein bileitä mainostetaan matalan kynnyksen bileinä, joihin ensikertalaisenkin on helppo tulla. Mixein bileet ovatkin ensikertalaisille helppoja miittejä, koska kyseisessä paikassa on tiukka ravintolalainsäädäntö, joka estää esimerkiksi sen, että yhdyntä ja täysi alastomuus eivät ole sallittuja. Jos siis ei halua heti ensitöikseen nähdä alastomia ihmisiä tai nähdä, kun ihmiset paneskelevat, niin Mixein bileet ovat hyvät bileet aloitella bileissä käymistä. Taffin bileet ovat hivenen vapaamuotoisemmat, tosin koska kyseiset bileet ovat usein myös olleet jossain ravintolassa, niin aivan estottominta meininkiä ei myöskään siellä ole tavattavissa- ainakin silloin, kun olen itse ollut Taffissa.

Miinuksena erityisesti Mixein bileistä voi mainita pienet tilat ja juuri yllämainittu tiukka ravintolasäädäntö. Mixei koostuu ylä- ja alakerrasta ja varsinaiselle sessioinnille on varattu pieni huone. Mitään suuria tiloja ei siis valitettavasti ole sessiointia varten.

Tiukka ravintolasäädäntö taas on siinä mielessä ikävä, että jos haluaa kunnon irstailua, niin Mixei ei ole valitettavasti siihen paras paikka. Mixeissä sessiointi onkin lähinnä ollut sitomista ja piiskaamista ja neulotteluja, joten mitään intiimpää meininkiä kyseisessä paikassa ei voi oikein harrastaa.

Miinuksista huolimatta, olen aina tykännyt Mixein bileistä ja aion jatkossakin käydä niissä.

Turku/Turun Baletti

Turun bileitä minulla on takanani muistaakseni kolme tai neljä kappaletta. Turun Fetish Club-illat järjestetään Showtimessa, paikallisessa strippibaarissa ja nämä illat eivät eroa niin Tampereen Fetish club-illoista. Showtime on paikkana yksikerroksinen ja luo vaikutelman, että bilepaikka ei olisi kauhean iso. Turussa on myös isompia bileitä Taffin tapaan.

Vaikka Turun ja Tampereen välillä esiintyykin aina kilpailua milloin mistäkin, niin estottoman meiningin suhteen täytyy sanoa, että Turku vie voiton. Tilassa on pieni darkkari ja minulle esimerkiksi markkinoitiin eilen Baletin panokonetta, joka kuulosti *kröhöm* tutustumisen arvoiselta laitteelta. Onkin vähän harmi, että Turku vie tässä asiassa voiton Tampereesta, mutta onpa ainakin syy matkustaa välillä Turkuun. ;)

Helsinki/Smurffit

Smurffienkin bileitä taitaa olla jo takana kolmet tai neljät. Smurffien pienempiä bileitä juhlittiin aikaisemmin ravintolalaiva Wäiskillä, nyt pienemmät bileet ovat siirtyneet Thirsty Scholariin, jossa järjestetään myös Fetlife-miitti. Myös Smurffeilla on välillä isompia bileitä.

Smurffien bileistä minulla on jäänyt ehkä eniten neutraali vaikutelma. Kivaa on ollut, mutta bileet itsessään eivät ole ehkä jättäneet mitään suuria muistoja, joita muistelisi jälkeenpäin. Tämä johtuu osittain ehkä siitä, että jos mietin sessiointia, niin Helsingin bileissä olen ehkä päässyt vähiten sessioimaan.. ja minulla onnistuneeseen iltaan kuuluu usein nimenomaan sessiointi.

Toki syynä voi olla se, että varsinkin pienemmät bileet, oli kyseessä mikä yhdistys tahansa, ovat meiningiltään loppupeleissä aika samanlaisia paikkakunnasta riippuen. Smurffien isoissa bileissä on ollut hienoja esityksiä, mieleen on jäänyt erityisesti viime heinäkuun bileet, joissa oli monta hienoa esitystä.

Jyväskylä/Bizarre

Viime lokakuussa koin ensimmäiset Bizarren bileet. Aiemmin työt olivat osuneet juuri Bizarren bileiden kohdalle, joten en ole päässyt käymään Jyväskylän bileissä.

Bizarren bileet ovat tällä hetkellä kenties toiminnallisimmat ja estottomimmat kinkybileet. Koska kyseessä on yksityistilaisuus, joka ei sijaitse ravintolassa, niin paikan päällä voi touhua paljon vapaammin kuin ravintolaympäristössä. Tämä näkyi lokakuussa aika hyvin. Paikan päällä pyöri alastomia ihmisiä, porukka sessioi intiimistikin ihmisten edessä ja paikassa oli vielä darkkari, jossa sitten pääsi paneskelemaan ja harrastamaan muita intiimejä asioita.

Bizarren bileiden suhteen tykästyin juuri siitä, että paikassa saattoi touhuta vapaasti. Sai vaikka ottaa suihin (en valitettavasti päässyt tekemään kyseistä asiaa) ilman, että mikään ravintolalainsäädäntö olisi puuttumassa asiaan. Bizarren bileet tuntuivat niin piristävältä, koska tosiaan muissa yhdistysten bileissä ei noin avoimesti pääse hommailemaan. Bizarren bileissä näki sitä kunnon pervoilua ja irstailua, mitä ei kaikissa bileissä näe.

Johtopäätökset

Johtopäätöksenä voin vetää sen, että jokaisessa kaupungissa on eri tunnelmansa. Vaikka olemme kaikki samoja pervoja, niin ihmiset ovat kuitenkin erilaisia ja kaikissa bileissä on eri tunnelmansa. Tampereen ja Turun bileiden tunnelma on ihan erilainen, samoin vastaavasti Turun ja Helsingin bileiden tunnelma on erilainen. Bizarre taas eroaa tunnelmaltaan täysin muista bileistä.

En myöskään välttämättä pysty tai oikeastaan edes halua asettaa bileitä paremmuusjärjestykseen. Kaikissa bileissä ja bilepaikoissa on hyvät ja huonot puolensa. Tampereen Mixei-bileet eivät ole ehkä kaikkein irstaimman meiningin ystäville, mutta kyseisissä bileissä taas pystyy hyvin tutustumaan uusiin ihmisiin. Vastavuoroisesti Bizarren bileet taas saattavat olla jollekulle jopa liian toiminnalliset ja joku taas nimenomaan nauttii toiminnallisista bileistä.

Ennen kaikkea, varmaan jokainen kinky haluaa bileiltä eri asioita. Moni haluaa tutustua uusiin ihmisiin ja tavata vanhoja tuttuja. Moni etsii sessioseuraa ja kenties muutakin seuraa. Moni taas haluaa päästä tuulettumaan ja ennen kaikkea, viettämään iltaa seurassa, jossa voi olla täysin oma itsensä.

Parin vuoden bilekokemuksella voin jo sanoa, että Suomesta ei tunnu löytyvän huonoja bileitä ollenkaan. Vain niitä hyviä.

-Perhis

 

Uusi vuosi 2018 ja uuden vuodet lupaukset

Tätä nykyistä vuotta on kulunut jo pari viikkoa - sitä aina kauhistelee kuinka nopeasti aika kuluu. Äskenhän vasta vuosi vaihtui ja pian vaihtuu vuoden ensimmäinen kuukausikin.

Vuosi vaihtui vaniljaisissa merkeissä vaniljakaverini luona Lahdessa, Lahden yöelämään tutustuen ja seuraava päivä menikin vain koomailessa, vaikka itselläni ei suurempaa krapulaa ollutkaan. Ja vaikka seurani oli vaniljaa, niin kuitenkin oli oikein mukava vuodenvaihde. :)

Asetin myös tälle vuodelle tyypilliseen tapaan lupauksia tai oikeastaan ehkä enemmän voisi puhua tavoitteista. Myönnettäköön, että olen huono pitämään uuden vuoden lupauksiani, mutta kummasti sitä aina lupailee kaikenlaista, kun vuosi vaihtuu..

Uuden vuoden lupaukseni:

-Oppia sanomaan ei joissakin tilanteissa

Pidän itseäni kilttinä ihmisenä, joka on aina valmis auttamaan muita. Ylikiltti en sentään ole ja olen oppinut kuuntelemaan omaa jaksamisiani ja rajojani. Siksi jatkossa yritän vielä enemmän ajatella jaksamistani ja oppia sanomaan joissakin tilanteissa ei.

- Pitää elämässäni vain ihmisiä, joiden seurassa minun on hyvä olla

En tiedä johtuuko kiltteydestäni, mutta jotkut ihmissuhteeni ovat olleet yksipuolisia. Tällä tarkoitan sitä, että vain minä autan toista, kuuntelen toisen huolia ja ongelmia, saamatta toiselta mitään takaisin.

Autan mielelläni ystäviäni aina kun he tarvitsevat apua ja olen aina valmis kuuntelemaan ihmisten huolia. Ihmissuhteissa on kuitenkin aina kyse kahden kaupasta (ja joskus useamman kaupasta) ja jos toiselta ei saa mitään takaisin, niin suhde tai ystävyys voi käydä äkkiä hyvin raskaaksi.

Ihmissuhteet eivät toki ruusuisia, vaikka asiat olisivat muuten hyvin suhteessa tai ystävyydessä, mutta silti.. Jatkossa pidän elämässäni vain ihmisiä, jotka tuottavat minulle hyvää oloa ja joilta itse saan jotain takaisin.

-  Yrittää olla stressaamatta liikaa

Tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Mutta pitäisi vain ajatella, että asiat järjestyvät aina ja yrittää sen takia ottaa rennommin elämässä

Vuoden lopussa voikin sitten palata näiden lupausten ääriin ja katsoa, toteutuivatko lupaukset.

-Perhis

Ei se vanilja niin pahaa ollutkaan..

Päädyin tiistai-iltana harrastamaan puolivaniljaista/puolikinkyä seksiä vuosien takaisen tuttavani kanssa. Olemme tunteneet tai oikeastaan tässä tapauksessa voisi sanoa, että olemme tienneet toisemme jo vuosia. En halua sanoa, mistä asiayhteydestä tunnemme, mutta olen halunnut seksiä hänen kanssaan jo kauan. Siksi onkin hauska, että päädyimme nyt vasta vuosien mittaan harrastamaan seksiä, tosin tilaisuuksia seksin harrastamiselle ei ehkä aiemmin niin ole ollut.

Tuttavani tuli vastaan Tinderissä, jota tylsyyksissäni jälleen kerran selasin. Yleisestä normista poiketen, päätin itse tällä kertaa aloitteen. Odotin kyllä vuorokauden ennen kuin laitoin hänelle viestiä. Myönnän, että minua jännitti laittaa viestiä; Mitä jos saan vastaukseksi tylyn viestin tai en saa vastausta ollenkaan. Päätin kuitenkin ottaa riskin ja laitoin hänelle viestiä.

Ilokseni hän vastasi nopeasti viestiini ja kävi nopeasti asiaan. Hän tiedusteli millä mielellä olen Tinderissä. Sanoin, että tietysti olisi kiva löytää vakavampaa juttua, mutta myös ei-vakavampi juttu kelpaisi. Aika nopeasti tuli esille, että molemmille kelpaisi ei-vakava-juttu. Tuttavani oli eronnut keväällä exästään ja sanoi, että ei ole toistaiseksi innostunut mistään vakavammasta jutusta. Vaihdoimme muutamat viestit ja kun molemmat totesimme, että nyt panettaa, niin ajattelimme jos tapaisimme tänä iltana. Viestittelyssä oli selvinnyt, että ensinnäkin hän olisi kiinnostunut kokeilemaan BDSM:ään ja asui kaiken lisäksi n. 5 minuutin kävelymatkan päässä omasta asunnostani. Päätimme siis, että menen hänen luonaan käymään.

Päästyäni hänen luokseen, juttelimme aika pitkäänkin niitä näitä. Oli hauska huomata, että vaikka emme ole pitkään aikaan jutelleet ja ennen kaikkea, emme aikaisemmin ole jutelleet kunnolla, niin juttelu tuntui kuitenkin sujuvan hyvin luonnollisesti.

Lopulta yksi asia johti toiseen. Pian olinkin sohvalla ottamassa häneltä suihin.. Loput voittekin arvata. Rajuhkoa panemista kaikkiin aukkoihin.

Kuvailisin seksiämme puolikinkyksi/puolivaniljaksi. Se oli lähempänä vaniljaa kyllä, mutta kun näin jälkikäteen ajattelen, niin ei se ehkä niin täysin vaniljaista kuitenkiaan ollut. Ei, meillä ei ollut piiskat käytössä. Ei ollut köysiä tai kahleita pitämässä minua paikoillaan eikä ollut halventavaa puhetta minua kohtaan. Oli kyllä pientä käskyttämistä ja määrätietoisia otteita. Paikoillaan pitämistä ja tukistamista. Tuollaisia pieniä asioita, mutta kuitenkin erittäin kivoja asioita.

Jälkikäteen mietin, että minä, joka olen tähän asti tuonut esille sen, että en enää juuri saa kicksejä vaniljasta, harrastankin vapaaehtoisesti vaniljaista seksiä vieläpä suht vaniljan ihmisen kanssa ja ennen kaikkea nautin seksistä. Leikkimielisesti ajattelin, että pitäisikö minun huolestua siitä, että vanilja kenties alkaa taas kiinnostaan minua?

Mutta miksen voisi nauttia molemmista? Vaniljaseksistä ja bdsm-seksistä? Miksi näiden kahden asian pitäisi jotenkin poissulkea toisensa? Voin olla pervo, vaikka välillä nauttisinkin vaniljaseksistä. Joskus sitä vain haluaa kunnon panemista ilman sen kummempia pervoiluja.

Nautitaan niistä asioista, joista saamme mielihyvää.

-Perhis

Ps. Kyllä meidän naistenkin kannattaa tehdä alotteita, sillä voi jopa saada seksiä ja kenties parisuhteenkin itselleen

Himo on tullut takaisin

Kuten olen tainnutkin tuoda jossain tekstissäni esille, on kinkyily- ja seksirintamalla ollut aika hiljaista varsinkin säännöllisen leikkiseuran- ja seksiseuran näkökulmasta. Pervoiluni ovat olleet lähinnä yksittäisiä tapahtumia epääsäännöllisen säännöllisesti ja vaikka minua onkin piiskattu ja sidottu, tuntuu silti, etten ole varsinaisesti päässyt alistumaan kunnolla. Tähän asti hiljaiselo on ollut minulle aika ok ja olen hyväksynyt, että nyt on kinkyilyn suhteen hiljaisempi kausi, mutta nyt se on tullut takaisin - himo nimittäin.

En tiedä ovatko pimeät illat syynä, mutta minulla on ollut erittäin suuria haluja alistumiseen ja seksiin viime aikoina. Haluni on ollut jopa palavaa, sellaista että haluaisin pitkästä aikaa alistua jollekulle kunnolla, pitkän kaavan mukaan eikä pelkästään niin, että mentäisiin silla linjalla, että ''jospa nyt vain sidotaan ja piiskataan pikkuisen''. Himo on alkanut täyttää ajatuksiani ja tehdä oloani levottomaksi. Kenties himo on syynä, että olen nähnyt seksiunia ihmisistä, joiden kanssa en välttämättä mitään sessiointia tai seksiä harrastaisi.

Joku saattaa nyt ajatella, että olen nainen ja en voi valittaa leikkiseuran puutteesta - naisethan löytävät aina seuraa. Varmasti kyllä seuraa löytyisi heti, jos ehdottaisin seksiä ja sessiointia kenelle tahansa Masterille. Mutta kun se juju onkin siinä, että en kenen tahansa kanssa ala sessioimaan. Nykyään olen ehkä jopa entistä tarkempi siitä, kenelle alistun ja kenen kanssa harrastan seksiä. Ja minun kohdallani se ei välttämättä tapahdu ihan helposti. Kemioiden pitää natsata, ulkonäön miellyttää, luonteenkin pitää olla mukava ja tyyppi saisi olla sellainen, jonka kanssa aikaa voisi viettää muutenkin kuin sessioiden ja seksin merkeissä. Joten ketä tahansa en ''hyväksy'' leikkikaveriksi.

Vaikka samaan aikaan turhauttaa, ettei minulla ole ketään vakituista leikkikaveria nyt, niin olen silti iloinen, että himoni on tullut takaisin. Sieltä jostain syvältä uumenista, missä se on ollut piilossa.

-Perhis

Vuosi 2017 - mitä on jäänyt mieleen

Tiedän, tätä vuotta on vielä reilu kuukausi jäljellä, mutta silti ajattelin tehdä katsauksen tähän pian menneeseen vuoteen. Minusta on aina jälkikäteen kiva tarkastella mennyttä vuotta - siitä näkee, mitä kaikkea on tullut tehtyä ja koettua ja toisaalta voi jopa tarkastella että onko sitä muuttunut jotenkin vuoden aikana.

Tammikuu-Helmikuu

Vuoden pari ensimmäistä kuukautta näyttäytyvät näin vuoden lopussa vähän harmaina kuukausina. Johtuen ehkä osittain siskoni syksyllä saadusta aivokasvaimesta ja riitaisasta joulusta, joka oli vielä tammikuun alussa tuoreessa muistissa ikävänä asiana. Jotenkin näistä kuukausista ei ole jäänyt mieleen mitään erityisen hyvää asiaa - vaikka niitä varmasti olikin, mutta nämä kaksi kuukautta ovat jotenkin harmaata massaa vuodessani.

Maaliskuu

Tein viimeisiä aherruksia gradun parissa. Tämä kuukausi oli ehkä henkiseltä kannalta raskain siskoni aivokasvaimen lisäksi. Tieto siitä, että opinto-oikeuteni kävi vähiin ja gradu oli vielä tekemättä, sai aikaan paljon paineita erityisesti vanhempien puolelta. Lisäksi kun kävin samaan aikaan töissä ja välillä murehdin siskoni tilannetta, niin olin hyvin uupunut jossain vaiheessa.

Kun sitten sain maaliskuun lopulla palautettua graduni, se oli suuri helpotus. Yksi iso taakka oli ainakin toistaiseksi pois niskalta.

Huhtikuu-Toukokuu

Nämä kuukaudet kuluivat viimeisten rästikurssien suorittamisessa ja graduni korjausten tekemisessä. Oli kyllä erittäin hermoja rastavaa suorittaa äkkiä pois alta kursseja, jotka olisi voinut suorittaa hieman aiemminkin. :D

Toukokuulta jäi mieleen myös Turun baletin risteily, jossa olin mukana ensimmäistä kertaa. En ollut käynyt laivalla pitkään aikaan, joten mikäs sen parempaa, kuin suunnata risteilylle pervoseurassa.

Kesäkuu

Kesäkuussa minulla oli kuukauden alussa kahden viikon kesäloma. Koska edellisestäni ulkomaanreissustani oli kulunut jo hieman aikaa, niin ajattelin, että loma onkin hyvä syy lähteä reissuun. Varasimme kinkykaverini kanssa lennot ja majoituksen Ateenaan, jossa olimme reilun viikon verran. Matka sisälsi nähtävyyksien katsomista, kävelyä, vähän rannalla olemista, pokemonien keräämistä, muita kivoja aktiviteettejä ja vähän pervoiluakin. Matka oli aivan super mahtava ja Kreikka vei sydämeni täysin. Joskus vielä matkaan uudestaan Ateenaan. <3

Kesäkuussa myös graduni hyväksyttiin. Tämä oli yksi ilonaihe myös ja olin koko ajan lähempänä valmistumista

Heinäkuu

Kesä ei keleillään suosinut ja Suomessa ollessani en ehkä mitään niin erityisiä tehnyt tänä kesänä. En kauheasti käynyt festareilla eikä Suomen sisäisiä reissujakaan niin paljon ollut. Smurffien bileet jäivät reissusta ihan mukavana muistona mieleen.

Ja sitten se kenties heinäkuun paras uutinen. Valmistuin 31.7.2017 filosofian maisteriksi. Tämä oli ylioppilaaksi ja yliopistoon pääsemisen ohella yksi elämäni hienoimmista uutisista. Vihdoinkin seitsemän vuoden opiskelut ovat ohi ja minä olen maisteri - korkeastikoulutettu ja lukenut ihminen.

Elokuu

Elokuu oli muistaakseni myös ihan hyvä kuukausi, mutta tältä kuukaudelta ei jäänyt mieleen mitään erityistä tapahtumaa.

Syyskuu

Syyskuulta jäi mieleen Taff Tampereelta. Ei pelkästään itse bileiden ja bilemeiningin takia, vaan myös siksi, että ylitin tuolloin oman itseni juontamalla kinkytekopalkinnon voittajan - eli esiintymällä ainakin 100 ihmisen edessä. Minulle, joka en juuri viihdy ihmisten keskipisteenä, saati niin nauti esiintymisestä, tuo juonto oli minulle itseni ylittämistä - ja olen itsestäni ylpeä

Lokakuu

Lokakuu on jäänyt mieleen erittäin hyvin Bizarren bileiden takia. Minulla piti alunperin olla työvuoro Bizarren aikaan ja olin jo hyväksynytkin sen, etten pääsisi vieläkään Bizarren bileisiin. Kuitenkin vain muutama päivä ennen bileitä, sainkin kyseisen päivän vapaaksi. Mikä tarkoitti siis sitä, että tämä tyttö suuntasi kohti Jyväskylää.

Kavereikseni muodostuneen jyväskyläläisen kinkyporukan etkoilla tapasin erään Masterin, jonka kanssa aloimme automatkalla Bizarreen juttelemaan. Itse bileissä tapahtui minulle ensi kertaa hyvin merkittävä asia. Pääsin tämän Masterin talutushihnaan ja se tuntui niin hyvältä.. ja turvalliselta. Pääsin myös sessioimaan hänen kanssaan, ensin piiskausession muodossa ja sitten vähän intiimmän session muodossa dark roomissa.

Bizarren bileet muodostuivat tai oikeastaan niiden etkot minulle merkittäväksi tapahtumaksi, koska tapasin tämän Masterin siellä.. Masterin, jonka kanssa olemme nyt kirjoitelleet ja jonka luona olen vieraillut bileiden jälkeen. Master, joka on nyt jo minulle merkittävä ihminen.

Marraskuu

Tässä vielä meneillään olevassa kuukaudessa on myös ollut mukavia tapahtumia. Kuun alussa matkustin Helsinkiin yhden lempibändini, Hurtsin keikalle ja lumouduin toistamiseen yhtyeen musiikkista.

Tuoreimpana ja erittäin hyvänä muistona mielessäni on reissu yllämainitun Masterin luokse. Vaikka reissu ei ollut täynnä sessiointia tai panemista, niin minusta oli mukava olla hänen kanssaan. Nauttia hänen seurastaan ja läheisyydestään ja aivan tavallisesten asioiden tekemistä, joita yhdessä teimme

Joulukuu

Joulukuu on jo ovella ja tästäkin kuukaudesta tulossa todennäköisesti mukava. Tänä tulevana viikonloppuna ovat taas Tampereen pienemmät kinkybileet, joihin suuntaan Jyväskylän kinkyporukan (ja toivottavasti edellämainitun Masterin kanssa) ja ensi viikolla olisi Helsingissä kinkybileet.

Myös joulun ajatteleminen ei tunnu pahalta, vaikka viime joulun ikävä tunnelma on välillä käynyt edelleen mielessäni.

Kokonaisuutena vuosi on ollut tapahtumarikas ja toisaalta vuoristoratamainen. On tapahtunut enimmäkseen mukavia ja kivoja asioita. On ollut rankkoja vaiheita, mutta sitten kuitenkin alhaalta on noustu ylöspäin. On tapahtunut asioita, jotka jäävät ikuisesti mieleeni (hyvällä tavalla) ja asioita, jotka saattavat muuttaa tulevaisuuteni - hyvällä tavalla siis.

Ensi vuodesta toivon perinteisesti parempaa tai ainakin yhtä hyvää vuotta kuin tästäkin vuodesta. Ja nyt minulla on ainekset siihen entistä parempaan vuoteen.

-Perhis

Mitä en ole vielä kokenut pervoilussa?

Minulta kysyttiin, mitä sellaista en ole vielä päässyt pervoilussa kokemaan, mitä olisin halunnut kokeilla. Kysymys oli yllättävän vaikea ja jouduin oikeasti miettimään, mitä sellaista en ole kokenut, mitä haluaisin kokea tai mitä asiaa en ylipäätänsä ole pervoilussa vielä kokenut. Näinä muutaman vuoden aikana olen nimittäin päässyt paljon kokeilemaan erilaisia asioita ja tuntuu, että kauheasti jäljellä ei ole enää kokeiltavia asioita - vaikka pervouden parissa ideat eivät varmasti koskaan lopu.

Miettimisen jälkeen keksin asioita, mitä olisi kiva mahdollisesti joskus tulevaisuudessa kokeilla

- Roikutusbondage

Tämän kokeilematta jättäminen on harmittanut eniten, vaikka tilaisuuksia kokeilla tätä olisi ollut paljonkin. Ehkä joskus sitten tätäkin pääsen kokeilemaan..

- Chiliä/Tabascoa pilluun/peppuun

Huomaan, että ajatus tästä kiinnostaa hitusen. Vaikka minähän en tunnustaudu edes olevani mikään supermasokisti..

- Naiselle alistuminen

Vaikka olen tällä hetkellä enemmän miehiin päin suuntaunut, olisi mielenkiintoista ehkä joskus kokeilla naisellekin alistumista. Pelkästään naiselle.

- Hukuttaminen

Pää esimerkiksi vesisaavissa.. kyllä se kiinnostaa hieman. Tosin tätä asiaa en ole ekana kokeilemassa enkä todellakaan kenen tahansa kanssa, koska tämä asia vaatisi todella paljon luottamusta toiseen

Varmasti olisi paljon asioita vielä näiden lisäksi, mutta nämä tulivat ekana mieleen, mitä mahdollisesti olisi kiva tulevaisuudessa koittaa. Voi toki olla, että esimerkiksi tuo hukuttaminen on asia, joka jää täysin kokematta, koska vaatisi kohdallani oikean ihmisen.

Tämän kokeilematta jääneiden asioiden listan pohtiminen sai hieman myös pelästymään. Kun tajuaa, että on jo kokeillut todella paljon asioita ja tuntuu, että on vaikea enää keksiä kokeiltavia asioita, niin iskee pieni hämmennys, että mitä seuraavaksi? Enhän vain menetä mielenkiintoani kinkyilyä kohtaan, kun tuntuu, että kaikki on jo koettu?

Mutta vaikka pieni pelko on mielessäni, että seuraavaksi iskeekin kyllästyminen koko kinkyilyyn, niin silti sisälläni on onneksi edelleen se pervo naapurintyttö, joka janoaa kokeilla uusia asioita.

-Perhis