Ei se vanilja niin pahaa ollutkaan..

Päädyin tiistai-iltana harrastamaan puolivaniljaista/puolikinkyä seksiä vuosien takaisen tuttavani kanssa. Olemme tunteneet tai oikeastaan tässä tapauksessa voisi sanoa, että olemme tienneet toisemme jo vuosia. En halua sanoa, mistä asiayhteydestä tunnemme, mutta olen halunnut seksiä hänen kanssaan jo kauan. Siksi onkin hauska, että päädyimme nyt vasta vuosien mittaan harrastamaan seksiä, tosin tilaisuuksia seksin harrastamiselle ei ehkä aiemmin niin ole ollut.

Tuttavani tuli vastaan Tinderissä, jota tylsyyksissäni jälleen kerran selasin. Yleisestä normista poiketen, päätin itse tällä kertaa aloitteen. Odotin kyllä vuorokauden ennen kuin laitoin hänelle viestiä. Myönnän, että minua jännitti laittaa viestiä; Mitä jos saan vastaukseksi tylyn viestin tai en saa vastausta ollenkaan. Päätin kuitenkin ottaa riskin ja laitoin hänelle viestiä.

Ilokseni hän vastasi nopeasti viestiini ja kävi nopeasti asiaan. Hän tiedusteli millä mielellä olen Tinderissä. Sanoin, että tietysti olisi kiva löytää vakavampaa juttua, mutta myös ei-vakavampi juttu kelpaisi. Aika nopeasti tuli esille, että molemmille kelpaisi ei-vakava-juttu. Tuttavani oli eronnut keväällä exästään ja sanoi, että ei ole toistaiseksi innostunut mistään vakavammasta jutusta. Vaihdoimme muutamat viestit ja kun molemmat totesimme, että nyt panettaa, niin ajattelimme jos tapaisimme tänä iltana. Viestittelyssä oli selvinnyt, että ensinnäkin hän olisi kiinnostunut kokeilemaan BDSM:ään ja asui kaiken lisäksi n. 5 minuutin kävelymatkan päässä omasta asunnostani. Päätimme siis, että menen hänen luonaan käymään.

Päästyäni hänen luokseen, juttelimme aika pitkäänkin niitä näitä. Oli hauska huomata, että vaikka emme ole pitkään aikaan jutelleet ja ennen kaikkea, emme aikaisemmin ole jutelleet kunnolla, niin juttelu tuntui kuitenkin sujuvan hyvin luonnollisesti.

Lopulta yksi asia johti toiseen. Pian olinkin sohvalla ottamassa häneltä suihin.. Loput voittekin arvata. Rajuhkoa panemista kaikkiin aukkoihin.

Kuvailisin seksiämme puolikinkyksi/puolivaniljaksi. Se oli lähempänä vaniljaa kyllä, mutta kun näin jälkikäteen ajattelen, niin ei se ehkä niin täysin vaniljaista kuitenkiaan ollut. Ei, meillä ei ollut piiskat käytössä. Ei ollut köysiä tai kahleita pitämässä minua paikoillaan eikä ollut halventavaa puhetta minua kohtaan. Oli kyllä pientä käskyttämistä ja määrätietoisia otteita. Paikoillaan pitämistä ja tukistamista. Tuollaisia pieniä asioita, mutta kuitenkin erittäin kivoja asioita.

Jälkikäteen mietin, että minä, joka olen tähän asti tuonut esille sen, että en enää juuri saa kicksejä vaniljasta, harrastankin vapaaehtoisesti vaniljaista seksiä vieläpä suht vaniljan ihmisen kanssa ja ennen kaikkea nautin seksistä. Leikkimielisesti ajattelin, että pitäisikö minun huolestua siitä, että vanilja kenties alkaa taas kiinnostaan minua?

Mutta miksen voisi nauttia molemmista? Vaniljaseksistä ja bdsm-seksistä? Miksi näiden kahden asian pitäisi jotenkin poissulkea toisensa? Voin olla pervo, vaikka välillä nauttisinkin vaniljaseksistä. Joskus sitä vain haluaa kunnon panemista ilman sen kummempia pervoiluja.

Nautitaan niistä asioista, joista saamme mielihyvää.

-Perhis

Ps. Kyllä meidän naistenkin kannattaa tehdä alotteita, sillä voi jopa saada seksiä ja kenties parisuhteenkin itselleen

Himo on tullut takaisin

Kuten olen tainnutkin tuoda jossain tekstissäni esille, on kinkyily- ja seksirintamalla ollut aika hiljaista varsinkin säännöllisen leikkiseuran- ja seksiseuran näkökulmasta. Pervoiluni ovat olleet lähinnä yksittäisiä tapahtumia epääsäännöllisen säännöllisesti ja vaikka minua onkin piiskattu ja sidottu, tuntuu silti, etten ole varsinaisesti päässyt alistumaan kunnolla. Tähän asti hiljaiselo on ollut minulle aika ok ja olen hyväksynyt, että nyt on kinkyilyn suhteen hiljaisempi kausi, mutta nyt se on tullut takaisin - himo nimittäin.

En tiedä ovatko pimeät illat syynä, mutta minulla on ollut erittäin suuria haluja alistumiseen ja seksiin viime aikoina. Haluni on ollut jopa palavaa, sellaista että haluaisin pitkästä aikaa alistua jollekulle kunnolla, pitkän kaavan mukaan eikä pelkästään niin, että mentäisiin silla linjalla, että ''jospa nyt vain sidotaan ja piiskataan pikkuisen''. Himo on alkanut täyttää ajatuksiani ja tehdä oloani levottomaksi. Kenties himo on syynä, että olen nähnyt seksiunia ihmisistä, joiden kanssa en välttämättä mitään sessiointia tai seksiä harrastaisi.

Joku saattaa nyt ajatella, että olen nainen ja en voi valittaa leikkiseuran puutteesta - naisethan löytävät aina seuraa. Varmasti kyllä seuraa löytyisi heti, jos ehdottaisin seksiä ja sessiointia kenelle tahansa Masterille. Mutta kun se juju onkin siinä, että en kenen tahansa kanssa ala sessioimaan. Nykyään olen ehkä jopa entistä tarkempi siitä, kenelle alistun ja kenen kanssa harrastan seksiä. Ja minun kohdallani se ei välttämättä tapahdu ihan helposti. Kemioiden pitää natsata, ulkonäön miellyttää, luonteenkin pitää olla mukava ja tyyppi saisi olla sellainen, jonka kanssa aikaa voisi viettää muutenkin kuin sessioiden ja seksin merkeissä. Joten ketä tahansa en ''hyväksy'' leikkikaveriksi.

Vaikka samaan aikaan turhauttaa, ettei minulla ole ketään vakituista leikkikaveria nyt, niin olen silti iloinen, että himoni on tullut takaisin. Sieltä jostain syvältä uumenista, missä se on ollut piilossa.

-Perhis

Vuosi 2017 - mitä on jäänyt mieleen

Tiedän, tätä vuotta on vielä reilu kuukausi jäljellä, mutta silti ajattelin tehdä katsauksen tähän pian menneeseen vuoteen. Minusta on aina jälkikäteen kiva tarkastella mennyttä vuotta - siitä näkee, mitä kaikkea on tullut tehtyä ja koettua ja toisaalta voi jopa tarkastella että onko sitä muuttunut jotenkin vuoden aikana.

Tammikuu-Helmikuu

Vuoden pari ensimmäistä kuukautta näyttäytyvät näin vuoden lopussa vähän harmaina kuukausina. Johtuen ehkä osittain siskoni syksyllä saadusta aivokasvaimesta ja riitaisasta joulusta, joka oli vielä tammikuun alussa tuoreessa muistissa ikävänä asiana. Jotenkin näistä kuukausista ei ole jäänyt mieleen mitään erityisen hyvää asiaa - vaikka niitä varmasti olikin, mutta nämä kaksi kuukautta ovat jotenkin harmaata massaa vuodessani.

Maaliskuu

Tein viimeisiä aherruksia gradun parissa. Tämä kuukausi oli ehkä henkiseltä kannalta raskain siskoni aivokasvaimen lisäksi. Tieto siitä, että opinto-oikeuteni kävi vähiin ja gradu oli vielä tekemättä, sai aikaan paljon paineita erityisesti vanhempien puolelta. Lisäksi kun kävin samaan aikaan töissä ja välillä murehdin siskoni tilannetta, niin olin hyvin uupunut jossain vaiheessa.

Kun sitten sain maaliskuun lopulla palautettua graduni, se oli suuri helpotus. Yksi iso taakka oli ainakin toistaiseksi pois niskalta.

Huhtikuu-Toukokuu

Nämä kuukaudet kuluivat viimeisten rästikurssien suorittamisessa ja graduni korjausten tekemisessä. Oli kyllä erittäin hermoja rastavaa suorittaa äkkiä pois alta kursseja, jotka olisi voinut suorittaa hieman aiemminkin. :D

Toukokuulta jäi mieleen myös Turun baletin risteily, jossa olin mukana ensimmäistä kertaa. En ollut käynyt laivalla pitkään aikaan, joten mikäs sen parempaa, kuin suunnata risteilylle pervoseurassa.

Kesäkuu

Kesäkuussa minulla oli kuukauden alussa kahden viikon kesäloma. Koska edellisestäni ulkomaanreissustani oli kulunut jo hieman aikaa, niin ajattelin, että loma onkin hyvä syy lähteä reissuun. Varasimme kinkykaverini kanssa lennot ja majoituksen Ateenaan, jossa olimme reilun viikon verran. Matka sisälsi nähtävyyksien katsomista, kävelyä, vähän rannalla olemista, pokemonien keräämistä, muita kivoja aktiviteettejä ja vähän pervoiluakin. Matka oli aivan super mahtava ja Kreikka vei sydämeni täysin. Joskus vielä matkaan uudestaan Ateenaan. <3

Kesäkuussa myös graduni hyväksyttiin. Tämä oli yksi ilonaihe myös ja olin koko ajan lähempänä valmistumista

Heinäkuu

Kesä ei keleillään suosinut ja Suomessa ollessani en ehkä mitään niin erityisiä tehnyt tänä kesänä. En kauheasti käynyt festareilla eikä Suomen sisäisiä reissujakaan niin paljon ollut. Smurffien bileet jäivät reissusta ihan mukavana muistona mieleen.

Ja sitten se kenties heinäkuun paras uutinen. Valmistuin 31.7.2017 filosofian maisteriksi. Tämä oli ylioppilaaksi ja yliopistoon pääsemisen ohella yksi elämäni hienoimmista uutisista. Vihdoinkin seitsemän vuoden opiskelut ovat ohi ja minä olen maisteri - korkeastikoulutettu ja lukenut ihminen.

Elokuu

Elokuu oli muistaakseni myös ihan hyvä kuukausi, mutta tältä kuukaudelta ei jäänyt mieleen mitään erityistä tapahtumaa.

Syyskuu

Syyskuulta jäi mieleen Taff Tampereelta. Ei pelkästään itse bileiden ja bilemeiningin takia, vaan myös siksi, että ylitin tuolloin oman itseni juontamalla kinkytekopalkinnon voittajan - eli esiintymällä ainakin 100 ihmisen edessä. Minulle, joka en juuri viihdy ihmisten keskipisteenä, saati niin nauti esiintymisestä, tuo juonto oli minulle itseni ylittämistä - ja olen itsestäni ylpeä

Lokakuu

Lokakuu on jäänyt mieleen erittäin hyvin Bizarren bileiden takia. Minulla piti alunperin olla työvuoro Bizarren aikaan ja olin jo hyväksynytkin sen, etten pääsisi vieläkään Bizarren bileisiin. Kuitenkin vain muutama päivä ennen bileitä, sainkin kyseisen päivän vapaaksi. Mikä tarkoitti siis sitä, että tämä tyttö suuntasi kohti Jyväskylää.

Kavereikseni muodostuneen jyväskyläläisen kinkyporukan etkoilla tapasin erään Masterin, jonka kanssa aloimme automatkalla Bizarreen juttelemaan. Itse bileissä tapahtui minulle ensi kertaa hyvin merkittävä asia. Pääsin tämän Masterin talutushihnaan ja se tuntui niin hyvältä.. ja turvalliselta. Pääsin myös sessioimaan hänen kanssaan, ensin piiskausession muodossa ja sitten vähän intiimmän session muodossa dark roomissa.

Bizarren bileet muodostuivat tai oikeastaan niiden etkot minulle merkittäväksi tapahtumaksi, koska tapasin tämän Masterin siellä.. Masterin, jonka kanssa olemme nyt kirjoitelleet ja jonka luona olen vieraillut bileiden jälkeen. Master, joka on nyt jo minulle merkittävä ihminen.

Marraskuu

Tässä vielä meneillään olevassa kuukaudessa on myös ollut mukavia tapahtumia. Kuun alussa matkustin Helsinkiin yhden lempibändini, Hurtsin keikalle ja lumouduin toistamiseen yhtyeen musiikkista.

Tuoreimpana ja erittäin hyvänä muistona mielessäni on reissu yllämainitun Masterin luokse. Vaikka reissu ei ollut täynnä sessiointia tai panemista, niin minusta oli mukava olla hänen kanssaan. Nauttia hänen seurastaan ja läheisyydestään ja aivan tavallisesten asioiden tekemistä, joita yhdessä teimme

Joulukuu

Joulukuu on jo ovella ja tästäkin kuukaudesta tulossa todennäköisesti mukava. Tänä tulevana viikonloppuna ovat taas Tampereen pienemmät kinkybileet, joihin suuntaan Jyväskylän kinkyporukan (ja toivottavasti edellämainitun Masterin kanssa) ja ensi viikolla olisi Helsingissä kinkybileet.

Myös joulun ajatteleminen ei tunnu pahalta, vaikka viime joulun ikävä tunnelma on välillä käynyt edelleen mielessäni.

Kokonaisuutena vuosi on ollut tapahtumarikas ja toisaalta vuoristoratamainen. On tapahtunut enimmäkseen mukavia ja kivoja asioita. On ollut rankkoja vaiheita, mutta sitten kuitenkin alhaalta on noustu ylöspäin. On tapahtunut asioita, jotka jäävät ikuisesti mieleeni (hyvällä tavalla) ja asioita, jotka saattavat muuttaa tulevaisuuteni - hyvällä tavalla siis.

Ensi vuodesta toivon perinteisesti parempaa tai ainakin yhtä hyvää vuotta kuin tästäkin vuodesta. Ja nyt minulla on ainekset siihen entistä parempaan vuoteen.

-Perhis

Mitä en ole vielä kokenut pervoilussa?

Minulta kysyttiin, mitä sellaista en ole vielä päässyt pervoilussa kokemaan, mitä olisin halunnut kokeilla. Kysymys oli yllättävän vaikea ja jouduin oikeasti miettimään, mitä sellaista en ole kokenut, mitä haluaisin kokea tai mitä asiaa en ylipäätänsä ole pervoilussa vielä kokenut. Näinä muutaman vuoden aikana olen nimittäin päässyt paljon kokeilemaan erilaisia asioita ja tuntuu, että kauheasti jäljellä ei ole enää kokeiltavia asioita - vaikka pervouden parissa ideat eivät varmasti koskaan lopu.

Miettimisen jälkeen keksin asioita, mitä olisi kiva mahdollisesti joskus tulevaisuudessa kokeilla

- Roikutusbondage

Tämän kokeilematta jättäminen on harmittanut eniten, vaikka tilaisuuksia kokeilla tätä olisi ollut paljonkin. Ehkä joskus sitten tätäkin pääsen kokeilemaan..

- Chiliä/Tabascoa pilluun/peppuun

Huomaan, että ajatus tästä kiinnostaa hitusen. Vaikka minähän en tunnustaudu edes olevani mikään supermasokisti..

- Naiselle alistuminen

Vaikka olen tällä hetkellä enemmän miehiin päin suuntaunut, olisi mielenkiintoista ehkä joskus kokeilla naisellekin alistumista. Pelkästään naiselle.

- Hukuttaminen

Pää esimerkiksi vesisaavissa.. kyllä se kiinnostaa hieman. Tosin tätä asiaa en ole ekana kokeilemassa enkä todellakaan kenen tahansa kanssa, koska tämä asia vaatisi todella paljon luottamusta toiseen

Varmasti olisi paljon asioita vielä näiden lisäksi, mutta nämä tulivat ekana mieleen, mitä mahdollisesti olisi kiva tulevaisuudessa koittaa. Voi toki olla, että esimerkiksi tuo hukuttaminen on asia, joka jää täysin kokematta, koska vaatisi kohdallani oikean ihmisen.

Tämän kokeilematta jääneiden asioiden listan pohtiminen sai hieman myös pelästymään. Kun tajuaa, että on jo kokeillut todella paljon asioita ja tuntuu, että on vaikea enää keksiä kokeiltavia asioita, niin iskee pieni hämmennys, että mitä seuraavaksi? Enhän vain menetä mielenkiintoani kinkyilyä kohtaan, kun tuntuu, että kaikki on jo koettu?

Mutta vaikka pieni pelko on mielessäni, että seuraavaksi iskeekin kyllästyminen koko kinkyilyyn, niin silti sisälläni on onneksi edelleen se pervo naapurintyttö, joka janoaa kokeilla uusia asioita.

-Perhis

''Kiltit tytöt eivät ole pervoja''

Huoli pois, kukaan ei ole sanonut minulle mitään noin typerää kuten tämänkertainen otsikko on. Sain kipinän kirjoitukseen bdsm-baarin ketjusta Lapsuus, seksuaalinen kehitys ja BDSM, jossa eräs Masteri kirjoitti naispuolisen orjansa pervouden olevan eräänlaista kapinaa kiltin tytön kuvaa vastaan.

Olen itse aina ollut se kiltti ja ujo tyttö. Joka on käyttäytynyt tunneilla ja kouluissa hyvin, ollut kiltti ja hyväsydäminen ihminen, ihminen joka ei ole pitänyt meteliä itsestään, vaan vaikuttanut enemmän taka-alalla. Ihminen, joka on kiltisti ja tunnollisesti (yleensä) tehnyt läksynsä ja työnsä. Se kiltti ihminen, joka ei aina ole sanonut esimerkiksi ystävilleen totuutta jostakin asiasta, kun ei halua heidän loukkaantuvan tai pahoittavan mieltänsä. En ole toki ollut aina kiltti, minullakin oli ajoittain vaikea murrosikä ja lukioiässäkin esiintyi erilaisia kapinavaiheita.

Olen kiltin tytön lisäksi ollut todennäköisesti jo yläasteelta lähtien pervo. Runkannut aina pervoille seksinovelleille ja myöhemmin pornolle, harrastanut nettiseksiä, puhunut pervoja ja tietenkin harrastanut pervoja asioita. Juuri sellaisia asioita, joita kiltit ja siveelliset tytöt eivät tietenkään milloin tekisi. Kiltin tytön ulkokuoren alla on asunut pitkään pervo tyttö.

Olen usein miettinyt, miksi juuri minunlaiseni kiltti tyttö on näin pervo ja seksuaalinen ihminen. Oikea totuus ei varmaan selviä koskaan, mutta veikkaan, että pervous on minulle asia, jossa voin vapautua kaikista kiltin tytön odotuksista ja vastuista.

Pervona voin olla niin rietas, irstas, lutkamainen kuin kiimainenkin ja kukaan ei paheksu sitä. Voin nauttia seksistä ja pervoilusta aivan vapaasti, olla täysin sellaisen kiltin ja siveellisen tytön vastakohta. Vapautua kaikista odotuksista, joita kiltteihin tyttöihin kohdistuu. Esimerkiksi viime aikoina bileissä käydessäni, kun olen kiskaissut Pvc-mekon, verkkosukkahousut ja korkeakorkoiset kengät jalkaani, olen tuntenut pitkästä aikaa oloni kunnolla seksikkääksi ja vapautuneeksi. Voin pukeutua kyseisiin vaatteihiin, joihin kiltit tytöt eivät tietysti koskaan pukeudu, voin tuntea oloni seksikkääksi aivan luvallisesti ja nauttia muiden katseista.

Joku saattaa ajatella, että eikö mikään mukaan asia tuota minulle vapauden tunnetta? Toki pienetkin asiat tuottavat vapauden tunnetta, erityisesti jos ne katkaisevat jollain tapaa tylsää arkea. Mutta pervous on kuitenkin yksi niitä asioita, joiden ansioista voin olla vapaasti sellainen kuin olen. Pervo, mutta kuitenkin pohjimmiltaan kiltti tyttö.

-Perhis

Menoa ja meininkiä ympärilläni

Elämäni on hyvin kiireistä tällä hetkellä. Erilaiset tapahtumat ja menot täyttävät kalenteriani erityisesti viikonloppujen osalta. Milloin joku pitää kotibileet, milloin on jonkin kinky-yhdistyksen bileet, milloin on treffit, milloin joku (vanilja)kaveri haluaa nähdä minua. Ja milloin olen töissä viikonlopun. Elämäni on sen verran kiireistä, että totesinkin eräälle kaverilleni, että kiireisestä ajasta johtuen minulla ei ole valitettavasti tarpeeksi aikaa kaikille ihmisille. Ja tästä podenkin ajoittain huonoa omatuntoa. Toisaalta koska arki vierähtää töitä ja keskiviikon Mixei-miittiä usein yksin kotona, pyhitän viikonloput mieluusti ihmisille ja erilaisilla tapahtumille.

Kuitenkin, vaikka välillä kiroankin ajan riittämättömyyttä, niin samaan aikaan nautin tästä elämäntilanteesta. Siitä, että nykyään olen viikonloppuja enemmän muualla kuin kotonani. Siitä, että nykyään viikonloppuisin on tekemistä, eikä minun tarvitse viettää koko viikonloppua neljän seinän sisällä, kuten vietin vielä muutama vuosi sitten. Ja ennen kaikkea siitä, että ihmiset haluavat viettää aikaa kanssani.

Tuntuu hyvältä tietää olevansa haluttua seuraa. Erityisesti kinkyyden myötä ihmiset elämässäni ovat tuplaantuneet ja tuntuu mukavalta saada kutsuja erilaisiin tapahtumiin ja bileisiin. Minulle merkitsee todella paljon se, että kanssani halutaan viettää aikaa. Kun lapsena sain yhdessä vaiheessa tottua siihen, ettei kavereita oikein ollut ja kun opiskeluaikana sain tarpeeksi viettää yksinäisiä viikonloppuja opiskelukaupungissani, kun kukaan ei kysynyt juuri koskaan mihinkään (olen erittäin tyytyväinen, että muutin opiskelukaupungistani pois), niin sitä nauttii siitä, että menoa ja meininkiä on ympärillä.

Jotenkin toivon tämän elämäntilanteen jatkuvan pitkään. <3

-Perhis

Mietteitä polysuhteista

Tämän kertaisen blogikirjoituksen aiheena on asia, jota olen miettinyt ja pyöritellyt päässäni lukemattomia kertoja. Aihe, joka on edelleen hieman vieras minulla ja josta en vieläkään tiedä, onko kyseessä täysin minun juttuni. Tästä aiheesta on kirjoitettu yleensä tietystä näkökulmasta, haluankin tuoda kirjoitukseeni siis hieman eri näkökulmaa. Aiheena siis polysuhteet.

Ensin virallista määritelmää polyamoriasta. Wikipedian lyhyt määritelmä kuuluu seuraavasti: Polyamoria eli monisuhteisuus on ajattelu- ja elämäntapa, jossa henkilöllä voi olla yhtäaikaisesti useampi seksuaalisia tai romanttisia piirteitä sisältävä ihmissuhde.

Kun tulin skeneen, minut yllätti polyihmisten ja avointen suhteiden määrä. Joka toinen tapaamani ihminen tuntui olevan poly ja/tai avoimessa suhteessa. Vuosien myötä minulla on vain vahvistunut käsitys, että kinkyissä on paljon polyihmisiä. Ja toisaalta myös on vahvistunut käsitys, että moni poly on kinky.

Minulla ei ole mitään polyja vastaan. Minusta on hienoa, jos ihmisillä on ympärillään rakastavia ihmisiä ja minusta on hienoa, jos pystyy jakaamaan parisuhteen kahden tai mahdollisesti jopa useamman ihmisen kanssa. Toisten onni ja toisaalta elämäntavat ja parisuhteet eivät ole minulta mitenkään pois.

Mutta asia, joka on minua mietityttänyt on se, että olisiko minusta polysuhteisiin? Minusta, joka on aina haaveillut löytävänsä vain sen yhden oikean ihmisen, jonka kanssa voisi viettää elämää siihen asti, kunnes kuolema erottaa. (Tiedän, tämä on kliseistä)

Aluksi minun täytyy myöntää, etten lopulta ehkä olekaan niin yksiavioinen mitä olen ajatellut/haluaisin olla. Tekemäni bdsm-testin mukaan olen 72% Non-monogamist. Prosenttimäärä ei yllä top 3:seen tai top 5:seen prosenttimäärissä, mutta on kuitenkin mukana kymmennessä ensimmäisessä prosenttimäärässä, joten jotain tuostakin voi jo päätellä.

Omalla kohdallani mahdollinen moniavioisuus näyttäytyy lähinnä seksuaalisessa kanssakäymisessä. Monet seksuaaliset fantasiani liittyvät erilaisiin ryhmäseksin muotoihin. Kaksi tai kolme miestä kanssani sessioimassa tai harrastamassa seksiä on yksi haaveistani, mutta en myöskään välttämättä poissulkisi vielä useamman ihmisen sessioita tai seksiä. Olen myös miettinyt, että voisin harrastaa seksiä tai sessioida kumppanini ja esimerkiksi toisen kanssa. Ei siis ihan yksiavioisia fantasioita.Sinkkuna minulla on toisaalta saattanut olla useimpia leikkikavereita samaan aikaan. Esimerkiksi silloin, jos jonkun kanssa eivät kaikki mieltymykset ole kohdanneet tai ei ole aikaa sessioida usein.

Toisaalta moniavioisuus näyttäytyy kohdallani myös deittailussa. Usein minulla on tapana viestitellä useammankin ihmisen kanssa samaan aikaan ja toisaalta normaalia on joskus ollut myös se, että deittailen esimerkiksi paria miestä samaan aikaan.

Mutta lopulta minusta puskee kuitenkin vahvasti yksiavioinen asenne. Haluan löytää lopulta tapailemieni ihmisten joukostan sen yhden ainoan, joka veisi sydämeni. Sen oikean. Tämä näkyy usein esimerkiksi siten, että jos kiinnostun tietystä, yhdestä ihmisestä, ilmoitan muille viestittely- tai deittailukumppanilleni, että olen löytänyt kiinnostavan ihmisen, johon haluan keskittyä. Seksissä taas minulle riittäisi hyvinkin vain kahdenkeskinen seksi ja sessiointi - ainakin aluksi.

Edellä olevien ajatusten myötä - olisiko minusta polysuhteisiin?

Tällä hetkellä ajatus minusta parisuhteessa kahden ihmisen kanssa tai pitämässä useita rakastajia samaan aikaan, kuulostaa hyvin vieraalta. Sellaiselta, joka ei tunnu ollenkaan omalta jutulta.Sisimmässäni haluan edelleen löytää vain sen yhden ihmisen vierelleni.

Vai onko kyse vain siitä, etten halua myöntää, että kenties minäkin voisin olla joskus polysuhteessa? Kun luen kirjoittamaani siitä, mistä fantasioin tai kuinka toimin sinkkuna ollessani, niin kauhean yksiavioiselta ei kirjoittamani kuulosta.

Minulle ei ole siis vielä täysin selvinnyt suhteeni polyyteen. Ehkä sekin selviää tällä tutkimusmatkalla, jossa koen olevani edelleen.

-Perhis