Mietiskelin tässä asioita liittyen kinkyyteen ja vaniljaseksiin ja tajusin yhden merkittävän asian, joka erottaa minusta hyvinkin paljon kinkyilyn ja vaniljaseksin toisistaan. Se on luottamus ja oikeastaan luottamuksen puute ja sen heijastuminen seksiin ja haluuan alistua.
Kirjoitin kesällä silloisesta ihastuksestani erääseen D-mieheen (poistin kyllä tekstin sen jälkeen, kun juttumme lopahti. Asia meni käytännössä niin, että tapasin Tinderin kautta erään D-miehen, johon menin ihastumaan hyvin nopeasti. Kun olimme tavanneet muutaman kerran, halusin kysyä häneltä, mitä hän olisi mahdollisesti mieltä vakavammasta jutusta jossain vaiheessa. En tiedä, kysyinkö asiaa liian nopeasti, eikö hän ollut oikeasti kiinnostunut vai oliko hän löytänyt itselleen toisen naisen, kun hän viestini jälkeen katosi, eikä hänestä ole sen kummemmin kuulunut mitään. Tällainen katoaminen tuntui tuolloin hitsin pahalta ja vaikka meillä ollut takana vielä niin pitkää juttua, koin kuitenkin, että luottamukseni oli kokenut kolauksen.
Vaikka olen onneks tuosta jutusta päässyt yli, niin silti välillä huomaan ajattelevani, että laittaakohan hän minulle vielä joskus viestiä? Satummeko tapaamaan jossain ohimennen? Tulemmeko vielä joskus harrastamaan seksiä ja sessioimaan? Ja ennen kaikkea olen miettinyt sitä, että jos hän laittaisikin katomistemppunsa jälkeen viestiä, jossa ehdottaisi sessiointia minulle, niin haluaisinko sitä edelleen? Asiaa, josta tykkään ja joka on minulle tärkeää? Minun ei oikeastaan tarvinnut kauaa miettiä, kun tajusin, etten halua. Miksi? Koska koen, että luottamukseni on petetty ja sitä on loukattu. Ja tässä tuleekin minusta se selkeä ero vaniljaan.
Jos minä ja mies olisimme molemmat täysin vaniljoita, voi olla, että tällaisen katoamistempun voisin silti paneskella hänen kanssaan. Pelkkä paneminen voisi onnistua, koska jos miettii pelkkää panemista, jossa ei ole mitään valta-asetelmia, niin kyseessä on asia, joka ei välttämättä vaadi sen suurempaa luottamusta toiseen. Toki pitää olla luottamusta sen verran, että luottaaa siihen, ettei toinen lopettaa, jos sanoo ei, mutta muuten pelkkä paneminen ei vaadi mielestäni niin suurta luottamusta kuin bdsm-asiat. Panemistahan voi myös harrastaa ilman sen kummoisempia tunteita ja miksi sitä ei voisi myös tehdä, vaikka ei yhtään kunnioittaisi toista ihmistä.
Sen sijaan bdsm-asioissa luottamus on se tärkein asia. Luottaa toiseen niin paljon, että uskaltaa antautua ja antaa hänelle oman kroppasi ja myös mielesi hänen käyttöönsä. Pitää voida luottaa siihen, että toinen lopettaa session, kun sanoo turvasanan. Luottamusta punnitaan niin paljon eri tavalla kuin normiseksissä, että jos ja kun luottamus saa kolauksen kinkyasioissa, voi kestää pitkään, ennen kuin pystyy taas luottamaan toiseen. Sitä voi joissakin tapauksissa olla jopa mahdoton saada takaisin, varsinkin jos toista kohtaan on täynnä vihaa.
Siksi tämän dom-miehenkin kohdalla tunnen, että kyllä, voisin ehkä harrastaa hänen kanssaan ihan perusvaniljaa. Koska voi olla, että siihen kykenisin. Mutta jos minun pitäisi uudestaan alistua hänen eteensä.. No siitä ei välttämättä tulisi mitään. Niin pahan kolauksen luottamukseni koki, että kokisin tällä hetkellä alistumiseni hänelle vastenmielisenä ajatuksena. Toki voi olla, että jos tapaisimme, niin ajattelisin eri tavalla ja aika korjaa monet haavat, mutta tämänhetkisen fiilikseni ovat tällaiset.
Viimeisenä sanana kaikille mastereille: Alistuminen ja luottamus subilta ja itse subi on lahja teille, älkää siis kohdelko huonosti lahjaanne tai tehkää säröä lahjaanne tai lahjanne luottamukseen, sitä luottamusta voi olla vaikea saada takaisin.
-Perhis
Kirjoitin kesällä silloisesta ihastuksestani erääseen D-mieheen (poistin kyllä tekstin sen jälkeen, kun juttumme lopahti. Asia meni käytännössä niin, että tapasin Tinderin kautta erään D-miehen, johon menin ihastumaan hyvin nopeasti. Kun olimme tavanneet muutaman kerran, halusin kysyä häneltä, mitä hän olisi mahdollisesti mieltä vakavammasta jutusta jossain vaiheessa. En tiedä, kysyinkö asiaa liian nopeasti, eikö hän ollut oikeasti kiinnostunut vai oliko hän löytänyt itselleen toisen naisen, kun hän viestini jälkeen katosi, eikä hänestä ole sen kummemmin kuulunut mitään. Tällainen katoaminen tuntui tuolloin hitsin pahalta ja vaikka meillä ollut takana vielä niin pitkää juttua, koin kuitenkin, että luottamukseni oli kokenut kolauksen.
Vaikka olen onneks tuosta jutusta päässyt yli, niin silti välillä huomaan ajattelevani, että laittaakohan hän minulle vielä joskus viestiä? Satummeko tapaamaan jossain ohimennen? Tulemmeko vielä joskus harrastamaan seksiä ja sessioimaan? Ja ennen kaikkea olen miettinyt sitä, että jos hän laittaisikin katomistemppunsa jälkeen viestiä, jossa ehdottaisi sessiointia minulle, niin haluaisinko sitä edelleen? Asiaa, josta tykkään ja joka on minulle tärkeää? Minun ei oikeastaan tarvinnut kauaa miettiä, kun tajusin, etten halua. Miksi? Koska koen, että luottamukseni on petetty ja sitä on loukattu. Ja tässä tuleekin minusta se selkeä ero vaniljaan.
Jos minä ja mies olisimme molemmat täysin vaniljoita, voi olla, että tällaisen katoamistempun voisin silti paneskella hänen kanssaan. Pelkkä paneminen voisi onnistua, koska jos miettii pelkkää panemista, jossa ei ole mitään valta-asetelmia, niin kyseessä on asia, joka ei välttämättä vaadi sen suurempaa luottamusta toiseen. Toki pitää olla luottamusta sen verran, että luottaaa siihen, ettei toinen lopettaa, jos sanoo ei, mutta muuten pelkkä paneminen ei vaadi mielestäni niin suurta luottamusta kuin bdsm-asiat. Panemistahan voi myös harrastaa ilman sen kummoisempia tunteita ja miksi sitä ei voisi myös tehdä, vaikka ei yhtään kunnioittaisi toista ihmistä.
Sen sijaan bdsm-asioissa luottamus on se tärkein asia. Luottaa toiseen niin paljon, että uskaltaa antautua ja antaa hänelle oman kroppasi ja myös mielesi hänen käyttöönsä. Pitää voida luottaa siihen, että toinen lopettaa session, kun sanoo turvasanan. Luottamusta punnitaan niin paljon eri tavalla kuin normiseksissä, että jos ja kun luottamus saa kolauksen kinkyasioissa, voi kestää pitkään, ennen kuin pystyy taas luottamaan toiseen. Sitä voi joissakin tapauksissa olla jopa mahdoton saada takaisin, varsinkin jos toista kohtaan on täynnä vihaa.
Siksi tämän dom-miehenkin kohdalla tunnen, että kyllä, voisin ehkä harrastaa hänen kanssaan ihan perusvaniljaa. Koska voi olla, että siihen kykenisin. Mutta jos minun pitäisi uudestaan alistua hänen eteensä.. No siitä ei välttämättä tulisi mitään. Niin pahan kolauksen luottamukseni koki, että kokisin tällä hetkellä alistumiseni hänelle vastenmielisenä ajatuksena. Toki voi olla, että jos tapaisimme, niin ajattelisin eri tavalla ja aika korjaa monet haavat, mutta tämänhetkisen fiilikseni ovat tällaiset.
Viimeisenä sanana kaikille mastereille: Alistuminen ja luottamus subilta ja itse subi on lahja teille, älkää siis kohdelko huonosti lahjaanne tai tehkää säröä lahjaanne tai lahjanne luottamukseen, sitä luottamusta voi olla vaikea saada takaisin.
-Perhis
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti