Olen huomannut, että elämässä toistuvat rankat ja onnelliset vuodet. Joskus tuntuu, ettei vuoteen osu mitään suurempia tragedioita tai vastoinkäymisiä, joskus tuntuu, että koko vuosi on pelkkää vastoinkäymistä vastoinkäymisen perään. Tämä vuosi on hyvistä hetkistä huolimatta niitä vuosia, johon vastoinkäymisiä mahtuu vastoinkäymisen perään.
Ensin talvella rakas mummuni kuoli syöpään ja heti samassa syssyssä äitini joutui sairaalaan keuhkokuumeen takia. Vaikka helposti ajattelee, että vanhuksen kuolema on luonnollinen asia, josta pääsee nopeasti yli, kaipaan edelleen silloin tällöin mummuani. Tänä syksynä oli ensimmäinen kerta, kun mummuni ei soittanut jokavuotisia syntymäpäiväonnitteluja ja se tuntui niin oudolta.. Äitini parantui onneksi keuhkokuumeesta, mutta koska keuhkokuume ei ole mikään leikin asia, hänen sairastumisensa samaan aikaan, kun mummuni kuoli, pelästytti luonnollisesti.
Loppukesästä kuulin tähän mennessä musertavimman uutisen, joka koskettaa minua, isosiskoni ja koko perhettäni. Isosiskollani todettiin aivokasvain. Hyvänlaatuinen, mutta noh.. aivokasvain se kuitenkin on. Kyseessä on harvinainen kuulohermoinkasvain, acusticus neuroma. Kasvain on siskollani toisen korvan takana ja koska leikkaus aiheuttaisi kuulonmenetyksen, kasvainta ei ainakaan heti leikata, vaan seurannalla mennään. Ihan pikkujuttu kasvain ei ole, se on aiheuttanut ja tulee ilmeisesti jatkossakin vaikuttamaan alentavasti siskoni elämänlaatuun aiheuttamalla mm päänsärkyä ja huimausta. Lisäksi kasvain on ilmeisesti ollut siskollani jo kymmenen vuotta, koska se on jo iso kasvain.
Tähän samaan rytäkkään siskolleni ja hänen miehelleen on ehkä tulossa avioero. Ilmeisesti pienestä jutusta aihetunut asia on paisunut kriisiksi ja siskoni aviomies oli siskolleni huutanut haluavansa avioeron.
Lisäksi murheita aiheuttavat minulle itselleni rahahuolet, stressi opiskeluista (gradu ei tunnu taas edistyvän yhtään jne jne).
Vakka joku saattaa ajatella, että suurimmat vastoinkäymiset koskevat vain siskoani, niin ne koskettavat koko perhettä. Esimerkiksi siskoni mahdollinen avioero tulee koskettamaan ja vaikuttamaan koko perheeseen ja vaikka olisi helppoa ajatella, että ok, avioero on siskoni ja mieheni välinen asia, se ei ole niin yksinkertaista, koska ero muuttaa monta asiaa ja vaikuttaa moneen asiaan.
Tunnen tällä hetkellä surua niin paljon. Pelkään siskoni jaksamisen puolesta, sitä että hän romahtaa henkisesti kaiken tämän keskellä. Pelkään äitini jaksamisen puolesta. Pelkään ehkä vähän sitäkin, kuinka itse jaksan. Ja kuinka selviytyä ja jaksaa arjen muissa asioissa, kuten opiskelussa, tämän kaiken keskellä.
Tällä hetkellä ovat raskaat ajat menossa, mutta ehkä se päivä paistaa taas risukasaan jonakin päivänä.
-Perhis
Ensin talvella rakas mummuni kuoli syöpään ja heti samassa syssyssä äitini joutui sairaalaan keuhkokuumeen takia. Vaikka helposti ajattelee, että vanhuksen kuolema on luonnollinen asia, josta pääsee nopeasti yli, kaipaan edelleen silloin tällöin mummuani. Tänä syksynä oli ensimmäinen kerta, kun mummuni ei soittanut jokavuotisia syntymäpäiväonnitteluja ja se tuntui niin oudolta.. Äitini parantui onneksi keuhkokuumeesta, mutta koska keuhkokuume ei ole mikään leikin asia, hänen sairastumisensa samaan aikaan, kun mummuni kuoli, pelästytti luonnollisesti.
Loppukesästä kuulin tähän mennessä musertavimman uutisen, joka koskettaa minua, isosiskoni ja koko perhettäni. Isosiskollani todettiin aivokasvain. Hyvänlaatuinen, mutta noh.. aivokasvain se kuitenkin on. Kyseessä on harvinainen kuulohermoinkasvain, acusticus neuroma. Kasvain on siskollani toisen korvan takana ja koska leikkaus aiheuttaisi kuulonmenetyksen, kasvainta ei ainakaan heti leikata, vaan seurannalla mennään. Ihan pikkujuttu kasvain ei ole, se on aiheuttanut ja tulee ilmeisesti jatkossakin vaikuttamaan alentavasti siskoni elämänlaatuun aiheuttamalla mm päänsärkyä ja huimausta. Lisäksi kasvain on ilmeisesti ollut siskollani jo kymmenen vuotta, koska se on jo iso kasvain.
Tähän samaan rytäkkään siskolleni ja hänen miehelleen on ehkä tulossa avioero. Ilmeisesti pienestä jutusta aihetunut asia on paisunut kriisiksi ja siskoni aviomies oli siskolleni huutanut haluavansa avioeron.
Lisäksi murheita aiheuttavat minulle itselleni rahahuolet, stressi opiskeluista (gradu ei tunnu taas edistyvän yhtään jne jne).
Vakka joku saattaa ajatella, että suurimmat vastoinkäymiset koskevat vain siskoani, niin ne koskettavat koko perhettä. Esimerkiksi siskoni mahdollinen avioero tulee koskettamaan ja vaikuttamaan koko perheeseen ja vaikka olisi helppoa ajatella, että ok, avioero on siskoni ja mieheni välinen asia, se ei ole niin yksinkertaista, koska ero muuttaa monta asiaa ja vaikuttaa moneen asiaan.
Tunnen tällä hetkellä surua niin paljon. Pelkään siskoni jaksamisen puolesta, sitä että hän romahtaa henkisesti kaiken tämän keskellä. Pelkään äitini jaksamisen puolesta. Pelkään ehkä vähän sitäkin, kuinka itse jaksan. Ja kuinka selviytyä ja jaksaa arjen muissa asioissa, kuten opiskelussa, tämän kaiken keskellä.
Tällä hetkellä ovat raskaat ajat menossa, mutta ehkä se päivä paistaa taas risukasaan jonakin päivänä.
-Perhis
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti