lauantai 11. marraskuuta 2017

Mitä en ole vielä kokenut pervoilussa?

Minulta kysyttiin, mitä sellaista en ole vielä päässyt pervoilussa kokemaan, mitä olisin halunnut kokeilla. Kysymys oli yllättävän vaikea ja jouduin oikeasti miettimään, mitä sellaista en ole kokenut, mitä haluaisin kokea tai mitä asiaa en ylipäätänsä ole pervoilussa vielä kokenut. Näinä muutaman vuoden aikana olen nimittäin päässyt paljon kokeilemaan erilaisia asioita ja tuntuu, että kauheasti jäljellä ei ole enää kokeiltavia asioita - vaikka pervouden parissa ideat eivät varmasti koskaan lopu.

Miettimisen jälkeen keksin asioita, mitä olisi kiva mahdollisesti joskus tulevaisuudessa kokeilla

- Roikutusbondage

Tämän kokeilematta jättäminen on harmittanut eniten, vaikka tilaisuuksia kokeilla tätä olisi ollut paljonkin. Ehkä joskus sitten tätäkin pääsen kokeilemaan..

- Chiliä/Tabascoa pilluun/peppuun

Huomaan, että ajatus tästä kiinnostaa hitusen. Vaikka minähän en tunnustaudu edes olevani mikään supermasokisti..

- Naiselle alistuminen

Vaikka olen tällä hetkellä enemmän miehiin päin suuntaunut, olisi mielenkiintoista ehkä joskus kokeilla naisellekin alistumista. Pelkästään naiselle.

- Hukuttaminen

Pää esimerkiksi vesisaavissa.. kyllä se kiinnostaa hieman. Tosin tätä asiaa en ole ekana kokeilemassa enkä todellakaan kenen tahansa kanssa, koska tämä asia vaatisi todella paljon luottamusta toiseen

Varmasti olisi paljon asioita vielä näiden lisäksi, mutta nämä tulivat ekana mieleen, mitä mahdollisesti olisi kiva tulevaisuudessa koittaa. Voi toki olla, että esimerkiksi tuo hukuttaminen on asia, joka jää täysin kokematta, koska vaatisi kohdallani oikean ihmisen.

Tämän kokeilematta jääneiden asioiden listan pohtiminen sai hieman myös pelästymään. Kun tajuaa, että on jo kokeillut todella paljon asioita ja tuntuu, että on vaikea enää keksiä kokeiltavia asioita, niin iskee pieni hämmennys, että mitä seuraavaksi? Enhän vain menetä mielenkiintoani kinkyilyä kohtaan, kun tuntuu, että kaikki on jo koettu?

Mutta vaikka pieni pelko on mielessäni, että seuraavaksi iskeekin kyllästyminen koko kinkyilyyn, niin silti sisälläni on onneksi edelleen se pervo naapurintyttö, joka janoaa kokeilla uusia asioita.

-Perhis

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

''Kiltit tytöt eivät ole pervoja''

Huoli pois, kukaan ei ole sanonut minulle mitään noin typerää kuten tämänkertainen otsikko on. Sain kipinän kirjoitukseen bdsm-baarin ketjusta Lapsuus, seksuaalinen kehitys ja BDSM, jossa eräs Masteri kirjoitti naispuolisen orjansa pervouden olevan eräänlaista kapinaa kiltin tytön kuvaa vastaan.

Olen itse aina ollut se kiltti ja ujo tyttö. Joka on käyttäytynyt tunneilla ja kouluissa hyvin, ollut kiltti ja hyväsydäminen ihminen, ihminen joka ei ole pitänyt meteliä itsestään, vaan vaikuttanut enemmän taka-alalla. Ihminen, joka on kiltisti ja tunnollisesti (yleensä) tehnyt läksynsä ja työnsä. Se kiltti ihminen, joka ei aina ole sanonut esimerkiksi ystävilleen totuutta jostakin asiasta, kun ei halua heidän loukkaantuvan tai pahoittavan mieltänsä. En ole toki ollut aina kiltti, minullakin oli ajoittain vaikea murrosikä ja lukioiässäkin esiintyi erilaisia kapinavaiheita.

Olen kiltin tytön lisäksi ollut todennäköisesti jo yläasteelta lähtien pervo. Runkannut aina pervoille seksinovelleille ja myöhemmin pornolle, harrastanut nettiseksiä, puhunut pervoja ja tietenkin harrastanut pervoja asioita. Juuri sellaisia asioita, joita kiltit ja siveelliset tytöt eivät tietenkään milloin tekisi. Kiltin tytön ulkokuoren alla on asunut pitkään pervo tyttö.

Olen usein miettinyt, miksi juuri minunlaiseni kiltti tyttö on näin pervo ja seksuaalinen ihminen. Oikea totuus ei varmaan selviä koskaan, mutta veikkaan, että pervous on minulle asia, jossa voin vapautua kaikista kiltin tytön odotuksista ja vastuista.

Pervona voin olla niin rietas, irstas, lutkamainen kuin kiimainenkin ja kukaan ei paheksu sitä. Voin nauttia seksistä ja pervoilusta aivan vapaasti, olla täysin sellaisen kiltin ja siveellisen tytön vastakohta. Vapautua kaikista odotuksista, joita kiltteihin tyttöihin kohdistuu. Esimerkiksi viime aikoina bileissä käydessäni, kun olen kiskaissut Pvc-mekon, verkkosukkahousut ja korkeakorkoiset kengät jalkaani, olen tuntenut pitkästä aikaa oloni kunnolla seksikkääksi ja vapautuneeksi. Voin pukeutua kyseisiin vaatteihiin, joihin kiltit tytöt eivät tietysti koskaan pukeudu, voin tuntea oloni seksikkääksi aivan luvallisesti ja nauttia muiden katseista.

Joku saattaa ajatella, että eikö mikään mukaan asia tuota minulle vapauden tunnetta? Toki pienetkin asiat tuottavat vapauden tunnetta, erityisesti jos ne katkaisevat jollain tapaa tylsää arkea. Mutta pervous on kuitenkin yksi niitä asioita, joiden ansioista voin olla vapaasti sellainen kuin olen. Pervo, mutta kuitenkin pohjimmiltaan kiltti tyttö.

-Perhis

torstai 19. lokakuuta 2017

Menoa ja meininkiä ympärilläni

Elämäni on hyvin kiireistä tällä hetkellä. Erilaiset tapahtumat ja menot täyttävät kalenteriani erityisesti viikonloppujen osalta. Milloin joku pitää kotibileet, milloin on jonkin kinky-yhdistyksen bileet, milloin on treffit, milloin joku (vanilja)kaveri haluaa nähdä minua. Ja milloin olen töissä viikonlopun. Elämäni on sen verran kiireistä, että totesinkin eräälle kaverilleni, että kiireisestä ajasta johtuen minulla ei ole valitettavasti tarpeeksi aikaa kaikille ihmisille. Ja tästä podenkin ajoittain huonoa omatuntoa. Toisaalta koska arki vierähtää töitä ja keskiviikon Mixei-miittiä usein yksin kotona, pyhitän viikonloput mieluusti ihmisille ja erilaisilla tapahtumille.

Kuitenkin, vaikka välillä kiroankin ajan riittämättömyyttä, niin samaan aikaan nautin tästä elämäntilanteesta. Siitä, että nykyään olen viikonloppuja enemmän muualla kuin kotonani. Siitä, että nykyään viikonloppuisin on tekemistä, eikä minun tarvitse viettää koko viikonloppua neljän seinän sisällä, kuten vietin vielä muutama vuosi sitten. Ja ennen kaikkea siitä, että ihmiset haluavat viettää aikaa kanssani.

Tuntuu hyvältä tietää olevansa haluttua seuraa. Erityisesti kinkyyden myötä ihmiset elämässäni ovat tuplaantuneet ja tuntuu mukavalta saada kutsuja erilaisiin tapahtumiin ja bileisiin. Minulle merkitsee todella paljon se, että kanssani halutaan viettää aikaa. Kun lapsena sain yhdessä vaiheessa tottua siihen, ettei kavereita oikein ollut ja kun opiskeluaikana sain tarpeeksi viettää yksinäisiä viikonloppuja opiskelukaupungissani, kun kukaan ei kysynyt juuri koskaan mihinkään (olen erittäin tyytyväinen, että muutin opiskelukaupungistani pois), niin sitä nauttii siitä, että menoa ja meininkiä on ympärillä.

Jotenkin toivon tämän elämäntilanteen jatkuvan pitkään. <3

-Perhis

maanantai 2. lokakuuta 2017

Mietteitä polysuhteista

Tämän kertaisen blogikirjoituksen aiheena on asia, jota olen miettinyt ja pyöritellyt päässäni lukemattomia kertoja. Aihe, joka on edelleen hieman vieras minulla ja josta en vieläkään tiedä, onko kyseessä täysin minun juttuni. Tästä aiheesta on kirjoitettu yleensä tietystä näkökulmasta, haluankin tuoda kirjoitukseeni siis hieman eri näkökulmaa. Aiheena siis polysuhteet.

Ensin virallista määritelmää polyamoriasta. Wikipedian lyhyt määritelmä kuuluu seuraavasti: Polyamoria eli monisuhteisuus on ajattelu- ja elämäntapa, jossa henkilöllä voi olla yhtäaikaisesti useampi seksuaalisia tai romanttisia piirteitä sisältävä ihmissuhde.

Kun tulin skeneen, minut yllätti polyihmisten ja avointen suhteiden määrä. Joka toinen tapaamani ihminen tuntui olevan poly ja/tai avoimessa suhteessa. Vuosien myötä minulla on vain vahvistunut käsitys, että kinkyissä on paljon polyihmisiä. Ja toisaalta myös on vahvistunut käsitys, että moni poly on kinky.

Minulla ei ole mitään polyja vastaan. Minusta on hienoa, jos ihmisillä on ympärillään rakastavia ihmisiä ja minusta on hienoa, jos pystyy jakaamaan parisuhteen kahden tai mahdollisesti jopa useamman ihmisen kanssa. Toisten onni ja toisaalta elämäntavat ja parisuhteet eivät ole minulta mitenkään pois.

Mutta asia, joka on minua mietityttänyt on se, että olisiko minusta polysuhteisiin? Minusta, joka on aina haaveillut löytävänsä vain sen yhden oikean ihmisen, jonka kanssa voisi viettää elämää siihen asti, kunnes kuolema erottaa. (Tiedän, tämä on kliseistä)

Aluksi minun täytyy myöntää, etten lopulta ehkä olekaan niin yksiavioinen mitä olen ajatellut/haluaisin olla. Tekemäni bdsm-testin mukaan olen 72% Non-monogamist. Prosenttimäärä ei yllä top 3:seen tai top 5:seen prosenttimäärissä, mutta on kuitenkin mukana kymmennessä ensimmäisessä prosenttimäärässä, joten jotain tuostakin voi jo päätellä.

Omalla kohdallani mahdollinen moniavioisuus näyttäytyy lähinnä seksuaalisessa kanssakäymisessä. Monet seksuaaliset fantasiani liittyvät erilaisiin ryhmäseksin muotoihin. Kaksi tai kolme miestä kanssani sessioimassa tai harrastamassa seksiä on yksi haaveistani, mutta en myöskään välttämättä poissulkisi vielä useamman ihmisen sessioita tai seksiä. Olen myös miettinyt, että voisin harrastaa seksiä tai sessioida kumppanini ja esimerkiksi toisen kanssa. Ei siis ihan yksiavioisia fantasioita.Sinkkuna minulla on toisaalta saattanut olla useimpia leikkikavereita samaan aikaan. Esimerkiksi silloin, jos jonkun kanssa eivät kaikki mieltymykset ole kohdanneet tai ei ole aikaa sessioida usein.

Toisaalta moniavioisuus näyttäytyy kohdallani myös deittailussa. Usein minulla on tapana viestitellä useammankin ihmisen kanssa samaan aikaan ja toisaalta normaalia on joskus ollut myös se, että deittailen esimerkiksi paria miestä samaan aikaan.

Mutta lopulta minusta puskee kuitenkin vahvasti yksiavioinen asenne. Haluan löytää lopulta tapailemieni ihmisten joukostan sen yhden ainoan, joka veisi sydämeni. Sen oikean. Tämä näkyy usein esimerkiksi siten, että jos kiinnostun tietystä, yhdestä ihmisestä, ilmoitan muille viestittely- tai deittailukumppanilleni, että olen löytänyt kiinnostavan ihmisen, johon haluan keskittyä. Seksissä taas minulle riittäisi hyvinkin vain kahdenkeskinen seksi ja sessiointi - ainakin aluksi.

Edellä olevien ajatusten myötä - olisiko minusta polysuhteisiin?

Tällä hetkellä ajatus minusta parisuhteessa kahden ihmisen kanssa tai pitämässä useita rakastajia samaan aikaan, kuulostaa hyvin vieraalta. Sellaiselta, joka ei tunnu ollenkaan omalta jutulta.Sisimmässäni haluan edelleen löytää vain sen yhden ihmisen vierelleni.

Vai onko kyse vain siitä, etten halua myöntää, että kenties minäkin voisin olla joskus polysuhteessa? Kun luen kirjoittamaani siitä, mistä fantasioin tai kuinka toimin sinkkuna ollessani, niin kauhean yksiavioiselta ei kirjoittamani kuulosta.

Minulle ei ole siis vielä täysin selvinnyt suhteeni polyyteen. Ehkä sekin selviää tällä tutkimusmatkalla, jossa koen olevani edelleen.

-Perhis


lauantai 9. syyskuuta 2017

Switchiksi oisko musta

Rauhallinen koti-ilta pitkästä aikaa. Ei ole kerrankaan kiire mihinkään ja voin pitkästä aikaa istua blogini ääreen kirjoittelemaan. Tämänkertainen postaus on aiheesta, joka on pyörinyt päässäni jo jonkin aikaa.

Kuten olen tuonut blogissani ja esimerkiksi bdsm-baarin puolella hyvin selvästi esille, olen pitänyt itseäni täysin subina tähän asti. Olen tuonut subi-identiteettiäni esille selvästi: Olen torpannut alistuvien miesten iskuyrityksiä sanomalla suoraan, ettei minulla ole yhtään  kiinnostusta alistamiseen ja muutenkin olen tehnyt selväksi ihmisille, etten ole yhtään kiinnostunut olemaan piiskan toisessa päässä.

Kunnes nyt huomaan jotain muuttuneen. Jotain, joka ei ehkä tee minusta enää täysin subia. Olen huomannut, että dominoiva tai ainakin sadistinen puoli minussa on hieman nostanut päätään.

Tämä kaikki taisi alkaa viime syksyn PervPark-bileistä. Minulle tuli tuolloin mahdollisuus piiskata toista subinaista ja vaikka en itse tuolloin ehdottanut piiskausta, tartuin kuitenkin tilaisuuteen. Olin jo  tuolloin jonkin aikaa, mielenkiinnosta ja kenties kokeilunhaluisen luonteeni takia, miettinyt, että miltä oikein tuntuisi olla piiskan toisessakin päässä. PervParkissa pääsin sittenkin itsekin piiskaamaan toista ihmistä.

Huomasin jo tuolloin, että pidin kyllä piiskauksesta. Vaikka olin selvästi varovainen iskuissani, koska pelkäsin satuttavani toista liikaa, niin pidin kuitenkin piiskaamisesta. Siitä kun näki toisen reaktiot, kun kuuli piiskojen äänet, näki jälkien syntyvän ja muutenkin vain tuntui kivalta olla itse siinä piiskaamassa eikä toisinpäin.

Tuon jälkeen olen useita kertoja ja ilman kysymyttämäkin piiskannut ihmisiä. Tähän asti piiskaamiseni ovat tosin rajoittuneet lähinnä bilepiiskauksiin ja kerran olen myös piiskannut toista ihmistä luonani, mutta piiskauskertoja on alkanut kuitenkin koko ajan tulla lisää.

Sinänsä tällainen ''roolin'' vaihto ei ole uutta. Kerroin edellisessä postauksessa kaveristani, jonka kanssa aiemmin olemme vaihtaneet rooleja, niin että minä olen esimerkiksi fistannut häntä tai painnut häntä sträpillä. Asian ei pitäisi siis olla mikään uusi tai ihmeellinen asia minulle.

Kuitenkin dominoivan/sadistisen puolen mahdollinen herääminen on tuottanut hämmennystä, ennen kaikkea identiteettini suhteen. Voinko enää kutsua itseäni subiksi vai pitääkö minun jo alkaa kutsua itseäni switchiksi? Identiteettini ja mitä tällä hetkellä olen, tuottaa erittäin paljon hämmennystä tällä hetkellä.

Ja ennen kaikkea, jotenkin minun on vaikea hyväksyä sitä, että en välttämättä ole enää se täysiverinen subi, jota pitkään ajattelin olevani. Vaikka tiedän, että mahdollinen switcheys ei ole huono asia - päinvastoin, näen sen monella tapaa rikkautena - on minun silti vaikea hyväksyä, että myös mahdollinen toinen puoli tekee herätystään.

Olen joskus todennut, että bdsm ja kinkyily ovat tutkimusmatkaa. Tutkimusmatka toiseen puoleen on siis alkanut, saa nähdä mihin tämä tie vie lopulta-

- Perhis


tiistai 15. elokuuta 2017

Pervoilua pitkästä aikaa + roolien vaihtoa

Minulla on ollut pervoilurintamalla hiljaista oikeastaan talvesta lähtien. Yksittäisisiä sessiointeja on onneksi ollut esimerkiksi bileiden yhteyksissä, mutta sellaista säännöllistä sessiointia ei ole ollut.. noh vähään aikaan. Eikä asia ole niin paljon haitannut. Talvi ja kevät vierähtivät gradun ja loppuopintojen parissa ja nyt kesän olen kesäkuun alun lomasta huolimatta painanut koko ajan vain töitä, joten en ole oikeastaan ehtinyt edes murehtimaan sitä, etten ole päässyt pervoilemaan kunnolla. Toki aina välillä mieleeni on hiipinyt, että kunnon sessiointi tekisi hyvää, mutta en ole murehtinut asiaa. Kuitenkin nyt sunnuntaina pääsin pitkästä aikaa sessioimaan - tällä kertaa ns molemmissa rooleissa ja täytyy sanoa, että pervoilu ja toisaalta myös paneminen virkisti mieltä paljon!

Kyseessä oli pitkästä aikaa sessiointi nykyisen ehkä enemmän kaverina pitämäni tyypin kanssa, jonka kanssa meillä oli aika pitkääkin kestänyt seksi- ja pervoilusuhde, fwb-suhde tai millä nimellä tuota meidän juttua voisikaan kutsua. Ennen tätä sunnuntain kertaa emme kuitenkaan olleet harrastaneet seksiä tai pervoilleet pitkään aikaan. Minusta vain tuntui, että juttumme ehkä vähän lopahti ja muutuimme koko ajan enemmän tavallisiksi kavereiksi, jotka eivät enää pervoile. Asia oli minulle ihan ok, varsinkin kun molemmilla on ollut tässä muita pano- ja leikkikavereita. En ole siis haikaillut tämän tyypin perään, koska olen ajatellut, että on ihan luonnollista, että tilanteet muuttuvat.

Siksi olinkin hieman yllättynyt, kun kaverini alkoi whatsapp-keskustelussa taas vihjailemaan pervoilusta. Vaikka olenkin ajatellut häntä nykyään ehkä enemmän kaverina kuin pervoilukumppanina, minut on kuitenkin helppo saada innostumaan, jos mainitaan sessiointi, joten lähdin viestittelyyn mukaan.

Nyt lauantai-iltana kaverini sanoi, että hänen luokseen voi tulla katsomaan leffoja. En varsinaisesti odottanut sessiointia, koska nyt kaverini puhui pelkästään leffojen katselusta, mutta tein kuitenkin varotoimenpiteitä, joita teen, jos tiedossa on seksiä. Eli ajelen karvani alapäästä (kyllä, tämä on varotoimenpide minulle, jos seksiä olisi mahdollisesti tiedossa) ja varaudun muutenkin jäämään ainakin yöksi kaverilleni.

Alkuilta vierähti hyvin siveellisissä merkeissä leffan ja sarjojen parissa. Kaverini ei vihjaillut mitään sessioinnista ja kun kello alkoi olemaan paljon, niin ajattelin, että jään nukkumaan, mutta mitään pervoilua tuskin tapahtuu.

Kun menimme lopulta joskus aamuyöstä klo 3 aikaan nukkumaan, niin kaverini teki asian, jota ei ole pitkään aikaan tehnyt. Hän tuli ihan viereeni ja otti minut kainaloon. Tämä yllätti paljon, koska tälläisesta läheisyydestä on pitkä aika. Olemme nukkuneet kyllä yhdessä tämänkin vuoden aikana, mutta tällaista lähekkäin olemista ei ole ollut, joten olin hyvin yllättänyt tästä. En kuitenkaan työntänyt kaveriani syrjään, koska minulle läheisyys on näin sinkkuna asia, jota saa harvoin ja jota kaipaan usein.

Mainittakoon, että meille usein lähekkäin/kainalossa nukkuminen on toiminut jonkinlaisena esileikkinä/pervoilun käynnistäjänä. Kaverini tyyli on usein alussa enemmän kiusoitteleva kuin suoraan minuun kiinni käyvä ja usein lähekkäin nukkuminen on aiheuttanut yleensä pitkän ja joskus tuskallisenkin minun hyväilyni ja kiusoittelun. Niin tälläkin kertaa.

Lopulta tämä hyväily johti siihen, että kaverini sormettaa kostuvaa pilluani ja minä vain nautin hänen käsittelystään. Hän sormettaa pilluani, työntää sormiaan myös peppuuni. Lopulta asiat johtavat siihen, että hän nostaa minut päällensä ja alan ratsastaan hänellä.

Kaverini on siis switch, joka on enemmän D kuin S. Jollain tavalla tykkään suuresti dynamiikan näkymisestä. Kaverini ei ole sen tyylinen ihminen, joka alistaisi esimerkiksi nimittelemällä tai sanallisesti nöyryyttämällä. Hänen tapansa on enemmän fyysinen. Hyvä merkki on asentojen vaihtelut. Sen sijaan, että hän esimerkiksi käskisi minua itseäni menemään tiettyihin asentoihin, hän itse muuttelee asentojani. Joskus hän ottaa tukasta minua kiinni ja siirtää haluamansa asentoon tai joskus, kuten esimerkiksi nyt ollessani hänen päällänsä, hän siirtää minut kirjamellisesti toiseen asentoon, pitämällä minua sylissään ja kääntämällä sitten toiseen asentoon. Jotenkin tykkään todella paljon tällaisesta fyysisestä toiminnasta. Voin kirjaimellisesti olla ja nauttia seksistä siihen asti, kunnes kaverini itse päättää, milloin siirtää minut seuraavaan asentoon. Tämä siis pienenä mainintana dynamiikan näkymisestä.

Kaverini panee siis minua pilluun ja se tuntuu pitkästä aikaa todella hyvältä. Kaverini ei tosiaan minulta juuri kysele, haluanko mihin reikään haluan kalua, joten hän ei nytkään kysele. Hän ottaa kalunsa pois pillustani ja asettelee sen pepulleni. Tunnenn kalun alkavan työntyä pikku hiljaa sisääni. Ja ilokseni kalu menee sisään ilman turhia säätämisiä.

Peppuseksi voi mielestäni olla pahimmillaan jopa kidutusta, vähän niin kuin pakko-orkutukset wandilla. Se tunne, kun vähän isompi varustus on pepussasi, tuntuu samaan niin äärettömän hyvältä, mutta toisaalta myös jollain tavalla jopa kidutuksella. Peppuseksi ei varsinaisesti sattunut, mutta peppuseksiä harrastaneet voivat ehkä kuvitella sen tunteen, mitä tässä haen takaa..

Kaverini vaihteli taas asentojani ja pani minua peppuun eri asennoissa. Sitten tapahtui asia tai sain oikeastaan tunteen, joka on tullut aiemminkin peppuseksin aikana, jonka takia minun pitää keskeyttää peppuseksi. Minulle on usein tullut tunne, että nyt on pissahätä ja pakko päästä vessaan. Joskus pissahätä on ollut oikeasti, mutta useinkin mitään pissaa ei ole vessassa tullut. En tiedä, mistä tällainen tunne peppuseksissä johtuu, johtuuko se vain siitä, että kalu painaa emättimen seinää vai mistä, mutta tälläkin kertaa tuli tunne, että nyt pitää mennä vessaan ja jouduin keskeyttämään panemisen.

Kun tulin vessasta, puhuimme kaverini kanssa., että olisiko nyt hänen vuoronsa saada peppunsa käsiteltäväksi.

Asia, josta en ole kirjoittanut on se, että olemme kaverini kanssa ennenkin ns vaihtaneet roolia. En tosin voi sanoa kauheastin alistaneeni häntä, mutta tämä roolien vaihto on näkynyt siten, että olen fistannut häntä (kyllä) ja pannut häntä sträpillä. Tälläkin kertaa ajatuksena oli fistaus ja sträppääminen.

Aloitimme sträppäyksellä. Sträppäys on edelleen minulle asia, joka aiheuttaa säätämistä ja toisaalta myös naurua, kun toiminta ei meinaakaan onnistua. Naureskelin kaverilleni mm, että onpas tämä paneminen vaikeaa, kun sträppäys ei meinannut heti onnistua. Mielestäni on kiva, että meidän dynamiikassa voimme myös naureskella, jos jokin toiminta ei onnistu. Kaiken ei tarvitse aina olla niin vakavaa, ajattelen.

En selosta enempää sträppäyksestä, joten seuraavaksi oli vuorossa fistausta. Hänen peppunsa fistausta siis. Olen tosiaankin jo parikin kertaa häntä fistannut, joten asia ei ole sinänsä uusi minulle. Mutta edelleen, asia aiheuttaa minulle tietynlaista tunnetta.

Silloin kun ns. olen toisessa roolissa, olen hyvin varovainen. Tiedustelin koko ajan kaveriltanikin, että miltä nyt tuntuu ja eihän vain satu. Varmaan subipuoleni aiheuttaa sen, että olen varovainen. Aloittelen asiat hitaasti ja rauhallisesti ja muutenkin olen ns rauhallinen, koska  en esimerkiksi fistauksessa halua todellakaan aiheuttaa mitään vammoja toiselle.

En nyt kerro enempää itse fistaamisesta, mutta jos joku miettii, että miltä minusta itsestäni tuntui olla toisessa roolissa, niin kerron fiiliksistäni.

Vaikka minulle on jonkinlaisia switchimäisiä piirteitä ilmaantunut, pidän itseäni edelleen pääosin subina. Saan suurimman nautintoni edelleen alistumisesta kuin siitä, että itse alistan. Mutta en voi kieltää, että on ihan mukavaa olla siinä toisessakin roolissa. Toki esimerkiksi kaverini ja minun kohdalla ei voi ehkä puhua mistään kunnon alistumisesta, hänen kohdallaan siis, mutta ajattelin kuitenkin, että nyt olen siinä toisessa roolissa, missä en yleensä ole. Kaverillani oli esimerkiksi selvästi ohjat käsissään toisessa roolissakin ollessaan, hän ohjaili ja liikutti kättäni, ohjasi toisen käteni runkkaamaan samalla hänen kaluaa ja viimeistään, kun hän laukesi lopussa suuhuni, huomasi ja tunsi, että hän oli taas D. Mutta kuitenkin oli ihan piristävää olla itse siinä toisessa roolissa. Näin vaihtelun vuoksi.

Oli siis ihan mukavaa päästä itsekin tekemään toiselle jotain, mutta en voi kieltää, että nautin vielä enemmän kun sain olla taas kunnolla subi. Kun sai vain nauttia toisen käsittelystä.

Joka tapauksessa pervoilu herätti taas pervominän sisältäni ja nyt kaipaan taas enemmän pervoilua elämääni!

-Perhis






torstai 13. heinäkuuta 2017

Eroottisista/vähäpukeisista kuvista ja omalla nimellä esiintymisestä internetin maailmassa

Sain kuvaajakaveriltani viikko sitten hotellikuvia, joita olimme ottaneet huhtikuussa Hämeenlinnassa. Kuvat olivat boudoir-tyylisiä, eli alusvaatekuvia ja lisätessäni kuvia tapani mukaan internetin eri sivustoille, sain idean tämän kertaukseen postaukseen, josta on myös bdsm-baarin puolella keskusteltu.

Aloitetaan aluksi niistä eroottisista kuvista.

Moni lisäilee nykyään eroottisia/vähäpukeisia kuvia internetiin. AlastonSuomen kaltaiset sivut ovat luotuja eroottisille ja paljastaville kuville, mutta moni lisäilee - jos ei täysin eroottisia, niin ainakin vähäpukeisia kuvia myös muualle internetiin. Esimerkiksi Facebookissa parissa ryhmässä, joissa itsekin olen, esiintyy aina välillä tissi- ja perseketjuja, joihin ihmiset linkittävät kuvia  omista tisseistään ja perseistään. Julkaisijat ovat yleensä naisia, mutta myös miehet innostuvat joskus lähettämään kuvia takamuksistaan tai omista nänneistään. Kuvat ovat kuitenkin yleensä suht siveellisiä. Jo Facebookin säännöissä lienee kielto, että esimerkiksi nännejä ei saa näkyä, joten monella on kuvissa rintaliivit päällä tai housuja koristaa farkut. Vastaanotto kuville vaihtelee. Tykkäyksiä ja ylistäviä kommentteja satelee, mutta myös niitä negatiivisia kommentteja tulee. Yleensä kommentit ovat luokkaa ''kukaan itseään kunnioittava nainen/mies ei laita itsestään vähäpukeista kuvaa nettiin'' tai ''mieti jos kuvat päätyvät työnantajasi/sukulaistesi näkyville'' Yleensä juuri kuvien päätymistä työnantajan tai sukulaisten näköpiiriin on asia, joka mainitaan aina, kun puhutaan vaaroista, joita nettiin lisätyt eroottiset kuvat voivat aiheuttaa.

Itsessäni on jonkinlaista exhibbaria ja nautinkin paljon kuvien laittamisesta nettiin. Onkin hieman ristiriitaista, että vaikka noin muuten en viihdy huomion keskipisteenä, nautin kun saan laittaa kuvia ihmisten ilmoille. Vaikka en myönnä laittavani kuvia pelkästään kivojen kommenttien toivossa, niin kyllähän ne kivat kommentit omasta kuvasta aina piristävät. Koska olenkin innokas kuvien lisääjä, olen joutunut väkisin pohtimaan, mitä mahdollista haittaa kuvien lisääminen nettiin aiheuttaa.

Olen esimerkiksi pikku hiljaa alkanut miettiä asiaa työnhaun kannalta. Tähän asti olen saanut töitä hyvin, eikä kukaan työnantaja ole pamauttanut, että ''löysimmepäs sinusta tällaisia kuvia netistä, emme voi palkata sinua'', mutta silti väkisin olen alkanut pohtia asiaa. Kuvien päätyminen työnantajan näköpiiriin on nimittäin asia, joka tuodaan aina esille keskusteluissa. Puhutaan siitä, kuinka työnantajat nykyään googlaavat tietoja työnhankijasta ja toisaalta, jos joku sattuu laittamaan itsestään vähäpukeisen kuvan nettiin, pelotellaan sillä, että kuvan laittajan on vaikea saada töitä, jos kuvat päätyvät työnantajan silmien eteen.

Varsinkin nyt, kun olen itse valmistumassa ja suuntaamassa oman alan töiden hakuun, olen pohtinut, että pitäisikö minun - varmuuden vuoksi kuitenkin poistaa itsestäni joitakin kuvia netistä ja toisaalta poistaa esimerkiksi bdsm-baarista omat kasvokuvani? Onko oikeasti vaara, että tuleva työnantajani löytäisi esimerkiksi bdsm-baarin profiilini ja kuvani tai AS-kuvani ja päättäisi sen perusteella olla palkkaamatta minua? Olen tähän asti ajatellut, että ei niin kuitenkaan tule käymään, mutta jatkuvat keskustelut ja varoittelut ovat saaneet aikaan sen, että sitä on oikeasti alkanut miettimään varovaisuutta kuvien lisäämisen suhteen.

Puolustukseni minun pitää kuitenkin todeta, että jo nyt olen tehnyt rajoja sen suhteen, minkälaisia kuvia laitan nettiin. Minusta löytyy esimerkiksi mustelmakuvia sekä AS:sta että bdsm-baarista, mutta kaikki muut sessiokuvat, varsinkin mitään intiimpää sisältävät kuvat jätän vain omaan haltuuni. En esimerkiksi ainakaan tällä hetkellä halua julkaista netissä mitään suihinotto- tai yhdyntäkuvia saati videoita. Nuo edellämainitut asiat ovat minulle sellaisia intiimejä asioita, jotka haluan jättää vain omaan ja kyseisen partnerin tietoon. Myös pillu levällään-kuvat jätän julkaisematta. Tissikuvia olen julkaissut kyllä, koska en pidä niitä jostain syystä niin tuomittavana sen sijaan, että julkaisisin itsestäni kuvan, missä makaan pillu levällään kameraa kohti.

Vaaroja kuvien lisäämiseen kuitenkin liittyy, sitä en kiellä. En tiedä, ovatko vähäpukeiset kuvat vaikeuttaneet kenenkään työnhakua, mutta esimerkiksi erilaiset identiteettivarkaudet ja kuvien luvattomat käyttämiset voivat osua kenen tahansa kohdalle. Kenen tahansa kuva voisi päätyä ilman lupaa esimerkiksi mainokseen tai meemiin ja kuka tahansa voisi esiintyä sinun omilla kuvillasi oikeastaan missä tahansa. Siksi tässäkin asiassa on hyvä käyttää tervettä järkeä. Miettiä, minkälaisia kuvia julkaisee ja missä niitä julkaiseen.

Entä sitten omalla kuvalla esiintyminen esimerkiksi baarin kaltaisissa sivustoissa?

Baarissakin on käyty paljon keskustelua, uskaltaako sitä olla omilla kasvoillaan netissä. Suurin osa baarissakin ei esiinny omilla kasvoillaan, mutta löytyy minun lisäkseni pervoja, jotka ovat hyvinkin rohkeasti esillä omilla kasvoillaan.

Omilla kasvoilla esiintyminen on aiheuttanut mielipiteitä puolesta ja vastaan. Ne, jotka eivät esiinny omilla kasvoillaan, ovat kasvottomuuden syyksi esittäneet usein työperäiset syyt (mikä on ihan ymmärrettävä syy) ja myös sukulaissuhteet on mainittu yhtenä syynä. Keskustelua on herättänyt erityisesti se, että jos esimerkiksi työkaveri sattuisi törmämään jonkun kinkyn kuviin jossakin ja kinkyys paljastuisi kuvien kautta työkaverille, voisiko tämä aiheuttaa jopa työpaikkakiusaamista? Omilla kasvoillaan esiintyvät ovat usein ns julkipervoja, jotka eivät ole kaapissa, vaan ovat rohkeasti pervoja ja tuovat esille kinkyjen oikeutta uskaltaa olla myös omilla kasvoillaan esillä.

Kun itse liityin baariin, olin itsekin jonkin aikaa ilman mitään kuvia itsestäni. Pikku hiljaa aloin kuitenkin lisätä omia kuvia itsestäni - kuvia, joista näkyi kasvoni. Minulle omilla kasvoilla esiintyminen tuntuu jotenkin luonnolliselta. Haluan viestittää muille käyttäjille, että tämän näköinen ihminen kirjoittelee siellä ruudun toisella puolella. Ymmärrän myös tässäkin asiassa sen vaaran, mitä omilla kasvoilla esiintyminen voi aiheuttaa. Mutta toisaalta, olen myös miettinyt, että jos esimerkiksi joku tuttu sattuisi eksymään  baarin profiliini ja tunnistamaan minut, niin eikö tämä vain kertoisi enemmän siitä, että molemmilla olisi yhteinen salaisuus? Tai jos joku tuttu bongaisi minut AS:sta - eikö tällöinkin molemmilla olisi yhteinen salaisuus, josta ei pitäisi tuomita?

Edellämainitut asiat aiheuttavat keskusteluja ja argumentteja on joka suuntiin. Yhtä ainoaa oikeaa totuutta ei tähän asiaan ole. Mutta tervettä järkeä kannattaa käyttää, toimi miten hyvänsä ja teki mitä hyvänsä.

-Perhis

Ps. Koska hotellikuvista tuli ihan kivoja, linkitän niitä tähän samaan postaukseen