torstai 8. helmikuuta 2018

Siskoni tilanne

Olenkin kirjoittanut blogiini aiemmin siskostani ja hänen tilanteestaan hänen saatuaan aivokasvaimen ja koettuaan vielä ruman avioeron samaan aikaan. Monet ovat kyselleet siskoni tilannetta ja kiitos siitä kaikille, jotka ovat kyselleet. Siskoni tilanne on jatkunut jo jonkin aikaa aika tasaisena. Aivokasvaimen suhteen on menty seurannalla ja perhe-elämä kahden lapsen kanssa on sujunut myöskin ihan hyvin. Aina välillä kuitenkin tapahtuu ikäviä notkahduksia alaspäin. Erityisesti silloin, kun hänen exänsä ja lastensa isä sanoo jotain ikävää.

Lähes samoihin aikoihin, kun siskollani todettiin aivokasvain, siskolleni ja hänen exällensä tuli avioero. Tuolloin kun puhuimme asiasta perheeni kanssa, minulle selvisi, että siskoni oli joutunut kärsimään henkisestä väkivallasta, alentamisesta ja halveksumisesta exänsä toimesta avioliittonsa aikana. Exä on myös avioeron kohdalla toiminut erittäin ilkeästi siskoani kohtaan, hän mm heitti siskoni ulos heidän yhteisestä kodistaan ja on myös muutenkin käyttäytynyt - nyt kirjoitan tämän ihan suoraan, todella kusipäisesti siskoani kohtaan.

Siskoni ja minä emme ole siinä mielessä olleet läheisiä, että esimerkiksi soittelisimme joka päivä tai että minä kertoisin kauheasti omista asioistani hänelle. Hän on kuitenkin minulle tärkeä ihminen ja ennen kaikkea, minun rakas siskoni. Siksi tunnen aina vihaa ja suuttumusta, kun olen kuullut hänen exänsä kohtelevan siskoani huonosti. Exäni on haukkunut myös vanhempiani ja minuakin.

En voi ymmärtää, että minkälainen ihminen toimii noin? Ensin alistaa henkisesti siskoani henkisesti, heittää hänet sitten ulos heidän kodistaan ja vaikka erostakin alkaa olla jo aikaa, niin käyttäytyy silti kuin mikäkin kusipää siskoani kohtaan.Esimerkiksi hänen viimeisin tempauksensa oli se, että kun siskoni on kysellyt häneltä jo monia kertoja kuvia heidän lapsistaan, jotka ovat olleet exän muistitikulla, mutta exä ei ole niitä antanut. Nyt kun siskoni pyysi kuvia taas itselleen, oli exä vastannut kylmästi tuhonneensa kuvat.. Ensinnäkin kuka isä tuhoaa kuvat omista lapsistaan (joita tapaa säännöllisesti) ja kuka ihminen voi olla noin ilkeä toista ihmistä kohtaan?

En vain voi käsittää joidenkin ihmisten käytöstä ja toimintaa.

Kun on kyseessä minulle tärkeä ihminen jota satutetaan, niin kyseessä on minulle todella kova paikka. Vaikka asia ei varsinaisesti liity minuun, tunnen todella suurta surua siskoni puolesta ja nytkin tämän tekstin kirjoittaminen ja siskoni tilanteen ajatteleminen meinaa pistää kyyneliä silmiini.

Mutta pitää vain toivoa, että siskoni tilanne parantuu jossain vaiheessa. Sitä ennen on vain pakko jatkaa elämistä, päivä kerrallaan.

-Perhis

Ps. Yritän taas jossain vaiheessa kirjoitella jotain iloistakin..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti