Keväällä tapahtuu vihdoista viimein asia, jota olen jo jonkin aikaa odottanut ja joka samalla merkitsee minulle yhden virstanpylvään saavuttamista ja samalla myös elämänmuutosta: Valmistumista opiskeluista. Vihdoinkin saan päätökseen jo seitsemän vuotta kestäneet opintoni.
Kummallista kyllä, oloni ei ole yhtään haikea, vaikka tiedossa onkin hyvästit opiskelijaelämälle. Tämä johtuu luultavasti siitä, etten ole enää pitkään aikaan viettänyt mitään riehakasta opiskelijaelämää. Olen parin vuoden ajan paiskinut kunnolla töitä opintojen ohella ja opiskelijabileissäkään en ole käynyt ainakaan pariin vuoteen. Lisäksi minun täytyy tunnustaa, etten oikeastaan jää kaipaamaan opiskelijaelämästä juuri mitään. Onhan minulla mukavia muistoja opiskelijavuosista ja lukuisista opiskelijapippaloista, mutta ne edustavat minulle jonkinlaista menneisyyttä. Menneisyyttä johon minulla ei ole enää paluuta ja johon en enää haluakaan palata.
Siirtyminen ns vakituisen työssäkävijän elämään taas merkitsee minulle monia erilaisia mahdollisuuksia. Vaikka olen samaan aikaan pelännyt elämäni muuttuvan tylsäksi, 8-16 toimistotyön täyttämäksi elämäksi, koen kuitenkin, että minulla on jatkossa paremmin mahdollisuuksia tarjolla. Sellaisia asioita, joita en opiskelijana pystynyt tekemään. Nyt, jos löydän parempipalkkaisen työn kuin tämänhetkisen työn, pystyn vihdoin alkaan harrastaan jotain vähän kalliimpaa harrastusta. Ja tämä harrastus on minulle ratsastus. Opiskelijana en pystynyt kyseistä harrastusta harrastamaan säännöllisesti sen kalliuden vuoksi. Nyt voisin jopa hankkia itselleni kissan, josta olen myös haaveillut vuosien mittaan, mutta en ole sitä hankkinut juuri siksi, että opiskelijana minulla ei olisi ollut välttämättä varaa lemmikin pitämiseen.
Jotta ei välttyisi kuvaa, että opiskelijaelämäni on ollut vain rahan niukkuutta (mitä se on kyllä välillä ollut), niin listaan muutamia asioita, jotka piristivät ajoittain rankkaa opiskelijaelämää:
- Opiskelijabileet
- Opiskelijabileet
- Kaverit eri tiedekunnista
- Ne ihanat hetket, kun oli bileiden jälkeen krapula ja kun tiesi, ettei ollut pakko raahautua luennolle
- Ainejärjestöhommat
- Pari opiskeluaikaista ''suhdetta''
Kuitenkin jokaisilla asioilla on aikansa. Nyt minun on aika siirtyä opiskelijaelämästä aikuisen, työssäkäyvän ihmisen elämään. Ja odotan innolla, mitä uutta aikakausi tuo tullessaan.
Alla sitsi-tunnelmia. Vuodelta 2011?
Kummallista kyllä, oloni ei ole yhtään haikea, vaikka tiedossa onkin hyvästit opiskelijaelämälle. Tämä johtuu luultavasti siitä, etten ole enää pitkään aikaan viettänyt mitään riehakasta opiskelijaelämää. Olen parin vuoden ajan paiskinut kunnolla töitä opintojen ohella ja opiskelijabileissäkään en ole käynyt ainakaan pariin vuoteen. Lisäksi minun täytyy tunnustaa, etten oikeastaan jää kaipaamaan opiskelijaelämästä juuri mitään. Onhan minulla mukavia muistoja opiskelijavuosista ja lukuisista opiskelijapippaloista, mutta ne edustavat minulle jonkinlaista menneisyyttä. Menneisyyttä johon minulla ei ole enää paluuta ja johon en enää haluakaan palata.
Siirtyminen ns vakituisen työssäkävijän elämään taas merkitsee minulle monia erilaisia mahdollisuuksia. Vaikka olen samaan aikaan pelännyt elämäni muuttuvan tylsäksi, 8-16 toimistotyön täyttämäksi elämäksi, koen kuitenkin, että minulla on jatkossa paremmin mahdollisuuksia tarjolla. Sellaisia asioita, joita en opiskelijana pystynyt tekemään. Nyt, jos löydän parempipalkkaisen työn kuin tämänhetkisen työn, pystyn vihdoin alkaan harrastaan jotain vähän kalliimpaa harrastusta. Ja tämä harrastus on minulle ratsastus. Opiskelijana en pystynyt kyseistä harrastusta harrastamaan säännöllisesti sen kalliuden vuoksi. Nyt voisin jopa hankkia itselleni kissan, josta olen myös haaveillut vuosien mittaan, mutta en ole sitä hankkinut juuri siksi, että opiskelijana minulla ei olisi ollut välttämättä varaa lemmikin pitämiseen.
Jotta ei välttyisi kuvaa, että opiskelijaelämäni on ollut vain rahan niukkuutta (mitä se on kyllä välillä ollut), niin listaan muutamia asioita, jotka piristivät ajoittain rankkaa opiskelijaelämää:
- Opiskelijabileet
- Opiskelijabileet
- Kaverit eri tiedekunnista
- Ne ihanat hetket, kun oli bileiden jälkeen krapula ja kun tiesi, ettei ollut pakko raahautua luennolle
- Ainejärjestöhommat
- Pari opiskeluaikaista ''suhdetta''
Kuitenkin jokaisilla asioilla on aikansa. Nyt minun on aika siirtyä opiskelijaelämästä aikuisen, työssäkäyvän ihmisen elämään. Ja odotan innolla, mitä uutta aikakausi tuo tullessaan.
Alla sitsi-tunnelmia. Vuodelta 2011?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti