torstai 5. toukokuuta 2016

Se pieni muistutus

Minulla ei ole nyt vähään aikaan polttavaa halua sessioimiseen. Kevät on ollut sen verran kiireinen gradun ja muuton Tampereelle kanssa, etten ole kauheasti ehtinyt miettimään sessioimisia kenenkään kanssa. En ole työntänyt sitä väkisin pois mielestäni, mutta en ole sitä kauheasti ehtinyt kaipaamaan.

Nyt maanantaina kuitenkin pääsin taas kokemaan sessioimisen iloa ja sitä tunnetta, mitä alistuminen minulle antaa. Olin sopinut erään friends with benefits-kumppanini kanssa fistaussession. Olimme puhuneet fistauksesta jo monta kuukautta, mutta nyt vasta saimme löydettyä yhteisen ajankohdan fistaukselle. Vaikka miellän itseni täysin subiksi, meillä on ollut kaverini kanssa puhetta roolien vaihdoksesta niin, että myös minä fistaisisin häntä. Siis peppuun. Kaverini on siis mies. Maanantaina kuitenkin minä olin fistattava. ''Naisia fistataan ensin'' kaverini heitti minulle facebookissa, kun puhuimme sessiosta.

Vaikka itse sessio ei ollut henkisesti rajua alistamista, se sisälsi kuitenkin alistumista ja sain taas muistutuksen, kuinka paljon nautin siitä, kun olen alistunut, toisen armoilla ja käytettävissä. Kun olin silmät sidottuina, kaverini itsetekemä jalkalevitin jaloissa, käsiraudat käsissä selän takana ja olin polviltani sohvaa vasten, muistin taas kuinka paljon nautin alistumisesta. Nautin siitä, että olin avuton ja kaverini armoilla. Nautin siitä, että reikiäni käytettiin. Nautin vain olla siinä.

Siihen muistuttamiseen tarvittiin vain pieni hetki.

-Perhis

Ps. Fistaus ei täysin onnistunut vielä, mutta kokeilut jatkunevat vielä..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti